Hautajaisten järjestäminen

Hautajaiset antavat tilan yhteiselle surulle ja lohdutukselle. Poisnukkunutta hyvästellään virsillä ja raamatunsanoilla. Rukouksissa muistetaan sekä lähtenyttä että häntä kaipaavia.

Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voi järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa (avioliitonomaisissa olosuhteissa) yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.

Jollei kukaan perillisistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Jos lähiomaisia ei ole huolehtii hautauksesta vainajan kotipaikkakunnan sosiaaliviranomaiset tai vainajan kuolinpaikkakunnan viranomaiset.

Hautaustoimilain mukaan on vainajan ruumis ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.

Yleensä siunaus- ja muistotilaisuus järjestetään parin kolmen viikon kuluttua kuolemasta. Tuhka on vuoden kuluessa tuhkauksesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan.

Hautajaisten järjestämisen voi aloittaa käymällä ensin kirkkoherranvirastossa, jossa varataan siunauspaikka, siunausaika, pappi ja kanttori sekä paikka muistotilaisuuden pitämiseen, mikäli muistotilaisuus pidetään seurakunnan tiloissa. Samalla varataan hautapaikka sekä  varmistetaan hautaoikeuden haltija ja haudan mahdollinen hoitaminen.

 

Hautapaikka ja hautaamistapa

Viitasaaren seurakunnassa hautaus voidaan toimittaa joko arkku- tai uurnahautauksena. Lähin krematorio sijaitsee Jyväskylässä. Uurna voidaan haudata arkkuhautaan, uurnahautausalueelle tai muistolehtoon. Tuhka voidaan sirotella sulan maan aikana myös sirottelualueelle.

Hautaoikeuden hallinta-ajan  voimassaolo on 25 tai 50 vuotta. Sen haltija ei saa hautaa omistukseensa, vaan kyseessä on ikään kuin vuokrasuhde, jota voi jatkaa voimassaolon umpeuduttua. Omaiset voivat lunastaa hautapaikalle jatkoaikaa, kun hallinta-aika on päättymässä. Seurakunta ottaa haudan hallinta-ajan päättymisestä yhteyttä haudan haltijaan. Veteraanille ensimmäinen 25 vuoden hallinta-aika on ilmainen.

 

Toimituskeskustelu

Siunaustilaisuuden yksityiskohdista, laulettavista virsistä ym. omaiset sopivat siunaavan papin kanssa toimituskeskustelussa, mikä käydään ennen siunaustilaisuutta. Keskustelussa voi kertoa papille asioita, jotka siunauspuheessa ja -tilaisuudessa toivotaan otettavan huomioon. Toimituskeskustelun voi sopia kirkkoherranvirastoon tai pappi voi tavata omaisia myös kotona. Erityisistä musiikkitoiveista voi olla yhteydessä myös kanttoriin. Valitun musiikin tulee soveltua tilaisuuden jumalanpalvelusluonteeseen.

Muista hautaukseen liittyvistä järjestelyistä sovitaan hautaustoimiston kanssa.

 

Hautaoikeuden haltija

Hautaoikeuden haltija toimii yhdyshenkilönä seurakuntaan päin. Hän edustaa vainajan oikeudenomistajia ja myös niitä, jotka voivat hautaan tulla haudatuiksi sekä vastaa haudan hoidosta.

Hautauksen jälkeen lähiomaisten tulee vuoden kuluessa haudan luovuspäivästä sopia keskenään hautaoikeuden haltijasta, jos haltijaa ei ole nimetty jo hautaa luovutettaessa.

Hautaan ei saa haudata ketä tahansa edes haltijan suostumuksella, vaan siitä on tarkat säännöt. Pääsääntöisesti hautaoikeus ulottuu ainoastaan suvun jäseniin. Tarkat säännöt on tehty siksi, että vältyttäisiin mahdollisista hautaa koskevista ristiriidoista.

Haudan hoito on hautaoikeuden haltijan vastuulla. Hauta tulee pitää siistinä. Haudan voi hoitaa itse tai tehdä seurakunnan kanssa haudanhoitosopimuksen. Haudanhoitosopimus on mahdollista tehdä yhdeksi kesäksi tai maksimissaan viideksi vuodeksi. Seurakunta kunnostaa ja hoitaa kaikki nurmetetut hautapinnat siellä, missä koneellinen hoito on mahdollista. Muut haudat kunnostaa ja hoitaa hautapaikan haltija.

 

Hautauslupa

Hautaamisen kannalta välttämätön asiakirja on hautauslupa, jonka lääkäri antaa. Lupa toimitetaan kirkkoherranvirastoon tai tuhkauksen kyseessä ollessa krematorioon, minkä jälkeen vasta hautaus tai tuhkaus voidaan suorittaa. Kuoleman todennut lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen, ilmoittaa kuolemasta ja antaa hautausluvan hautauksesta huolehtivalle omaiselle.

Hautajaisten järjestelyn voi aloittaa jo ennen hautausluvan saamista ottamalla yhteyttä vainajan kotipaikkakunnan kirkkoherranvirastoon.

Näin toimitaan myös kirkkoon kuulumattoman vainajan kohdalla.

 

Sanomakellot

Kirkkoon kuuluvalle vainajalle soitetaan sanomakellot. Kirkonkellojen soittoaika varataan joko kirkkoherranvirastosta tai sovitaan hautaustoimiston kanssa. Kellot soitetaan arkipäivinä klo 15:sta mennessä. Yleensä kellonsoitto sovitaan vainajan arkkuunlaiton jälkeen tapahtuvaan seurakunnan säilytystilaan siirron yhteyteen.

 

Suruliputus

Kuolemantapauksesta voidaan kertoa myös liputtamalla. Kuolinpäivänä lippu pidetään puolitangossa iltaan saakka. Hautajaispäivänä lippu on puolitangossa aamusta alkaen. Lippu kohotetaan ylös siunaustilaisuuden päätyttyä. Suruliputusta voidaan kuitenkin myös jatkaa koko päivän joko koko- tai puolitangossa. Jos hautajaiset sattuvat viralliseksi liputuspäiväksi, on lippu loppupäiväksi nostettava kokotankoon.