Seurakunnan alkuvaiheita

Kun Hämeen pohjoisten erämaitten asutus alkoi nopeasti kasvaa 1550–luvulla, alettiin seudun hallinnollista järjestämistä suunnitella. Myös erämaitten kirkollista toimintaa järjesteltiin. Pohjois-Häme muodosti Sysmän kappelin ja siihen määrättiin pappi. Tämä vaihe ei jäänyt pitkäaikaiseksi, sillä jo 1560 muodostettiin itsenäinen kirkkopitäjä. Näin syntyi Rautalammin emäseurakunta.

Rautalammin emäseurakunta oli valtavan laaja. Kirkkomatkat olivat pitkät ja hankalat Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kulmilta. Kun silloin seurakuntalaiset kulkivat Rautalammin kirkkoon, heidän tienviittanaan oli Keiteleen saaressa oleva Rautalammille päin kääntynyt petäjä. Saarta kutsuttiin Viittasaareksi tai Viittasaloksi, myöhemmin Viitasaareksi (usein puhutaan Vanhasta Kirkkosaaresta).

Rautalammin pitäjän jako tuli esille jo varhaisessa vaiheessa. Laukaa erosi ensin kappeliksi 1593 ja omaksi kirkkoherrakunnaksi 1625, Saarijärvi kappeliksi 1628 ja omaksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Viitasaari tuli kappeliksi samoihin aikoihin, todennäköisesti 1628. Omaksi kirkkoherrakunnaksi tulo kesti kuitenkin vuosia. Viitasaaren itsenäistyminen on ajoitettu vuoteen 1843. Tästä alkaa viitasaarelaisten historia. Pitäjän asiat päätettiin tästä alkaen omassa kirkonkokouksessa ja kruunun käräjillä.

Kirkkorakennusten historiaa

Viitasaaren ensimmäinen kirkko sijaitsi Viitasaaressa, mutta sen rakennusvuotta ei tiedetä. Joissakin lähteissä mainitaan vuosi 1593, jolloin Viitasaari ei ollut vielä edes Rautalammin kappeli. Tämä kirkko on ollut vaatimaton rukoushuone, jossa Rautalammin papit pitivät jumalanpalveluksia. Se palveli kirkkona jonkin aikaa vielä Viitasaaren itsenäistyä. Ensimmäinen hautausmaa muodostui samoihin aikoihin Viitasaareen.

Myös toinen kirkko sijaitsi Viitasaaressa. Rakennusvuodeksi mainitaan 1653. Tämäkin kirkko oli suorakaiteen muotoinen aumakattoinen rakennus.

Kolmas kirkko valmistui 1776. Ristikirkko rakennettiin vanhan kirkon viereen Viitasaareen.

Neljäs kirkko valmistui 1878 Haapasaareen. Haapaniemestä Haapasaareen oli nälkävuosina hätäaputyönä rakennettu silta, joka helpotti kirkon siirtämistä pois Viitasaaresta. Haapasaaressa oli myös sopivaa hiekkamaata hautausmaaksi. Haapasaaren hautausmaa on perustettu 1877.

Viitasaaren kolmas hautausmaa perustettiin Hiekkaan vuonna 1892.

Seurakunta jakautui pienemmiksi

Viitasaaren seurakunnasta erosivat Kivijärven seurakunta 1858, (josta puolestaan Kinnula 1904), Pihtipudas 1863, Konginkangas 1895 ja Kannonkoski 1931.

Muuten lukemiseksi suositellaan Vanhan Viitasaaren historia -kirjaa. Kirjassa kerrotaan paljon erittäin mielenkiintoisia asioita vuosisatojen varrelta. Jollei kirjaa ole, sen voi ostaa esim. kirkkoherranvirastosta, hinta 25 €.

 

Kirkon takaparven alta löytyy kotiseutuneuvos Esko Pasasen piirrokset aiemmista kirkoista.
Kirkon takaparven alta löytyy kotiseutuneuvos Esko Pasasen piirrokset aiemmista kirkoista.