Tiesitkö tätä? -juttusarja pureutuu ajankohtaisiin asioihin

 

Hautausmaat kesäkuntoon

On pian aika laittaa haudat kesäkuntoon. Missä määrin seurakunta huolehtii hautausmaista ja mitkä asiat kuuluvat omaisille, toimistosihteeri Tarja Tarvainen?
 
- Seurakunta huolehtii alueiden siisteydestä ja yleisilmeestä. Hautausmaiden kausityöntekijät siistivät hautausmaat keväällä talven jäljiltä. Työhön kuuluu mm. edellistsen kesäkukkien, syyskanervien ja kynttilöiden poistaminen, riippumatta siitä, onko hauta annettu seurakunnan hoidettavaksi. Lisäksi täytetään talvella tehtyjen hautojen vajoamat, haravoidaan hautausmaat ja aloitetaan nurmipinnan hoito.
- Omaiset huolehtivat kesän edetessä itsenäisesti niiden hautojen hoidosta, joihin ei ole tehty hoitosopimusta seurakunnan kanssa. Hautakivi on omaisten omaisuutta, joten heidän vastuulleen kuuluu huolehtia, että kivi on turvallisesti paikallaan. Hautakiven oikaisun voi tarvittaessa tehdä itse tai tilata seurakunnalta maksua vastaan.
 
Jos omainen on kaukana tai ei muutoin pysty huolehtimaan haudasta, voiko seurakunnan kanssa sopia haudanhoidosta?
 
- Seurakunnan kanssa voi tehdä kesä- tai määräaikaishoitosopimuksen haudalle. Määräaikainen hoitosopimus on 5 vuotta. Perushoidonhinta määräytyy hautapaikkojen lukumäärän mukaan. Omaiset voivat tilata myös hautakukat valikoimastamme tai tuoda kukkaset itse. Lisäpalveluna on mahdollista saada mm. hautakynttilöitä haudalle.
- Haudanhoitosopimuksia tehdään toukokuun loppuun saakka. Kukkaset istutetaan kesäkuun alkupuolella ja hoitokausi päättyy elokuun loppuun.
- Seuraavan kesän hoitotarjous tulostetaan edellisen kesän maksetun hoidon perusteella ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa omaisen toivomuksen mukaisesti.
 
Tuija Siidorow
3.5.2017
 
Haudanhoitohinnaston löydät tästä linkistä:
 
 

Palmusunnuntai

Miksi palmusunnuntaita vietetään ja mistä se on saanut nimensä, seurakuntapastori Sami Siltanen?
- Sunnuntain nimi tulee siihen tavallisesti liitetystä evankeliumikertomuksesta, jossa Jeesus ratsastaa Jerusalemiin ja ihmiset levittävät vaatteita sekä palmunoksia tielle. Monissa Euroopan maissa palmusunnuntaina tuodaan kirkkoon palmunoksia, jotka siunataan ja joita heilutetaan ristisaatossa. Pohjoisessa palmut kasvavat harvassa, joten kotikutoinen tapa on käyttää pajunoksia. Palmusunnuntain viettoon kuuluu tästä syystä Suomessa myös virpominen, missä kierretään ovelta ovelle toivottamassa siunausta tulevalle vuodelle.
 
Miten palmusunnuntai liittyy paastonaikaan ja hiljaiseen viikkoon?
- Paastonajan viimeistä viikkoa kutsutaan usein "hiljaiseksi viikoksi" tai "piinaviikoksi", sillä sen aiheena on Jeesuksen vangitseminen, tuomio ja kärsimys. Toisaalta viikkoa nimitetään erityisesti itäisessä perinteessäh myös "suureksi viikoksi", koska viikko huipentuu tyhjään hautaan ja Jeesuksen ylösnousemukseen. Palmusunnuntaina seurakunta lähtee seuraamaan Jeesuksen viimeisiä päiviä: sunnuntai viikon avaus, jonka aiheena on Jeesuksen saapuminen Jerusalemiin juutalaisten pääsiäisjuhlille. Viikon aikana seurataan jokaisena päivänä, miten Jeesus opettaa kansaa temppelissä, kavalletaan, vangitaan, tuomitaan ja ristiinnaulitaan.
 
Tuija Siidorow, tiedottaja
5.4.2016

Diakonia on palvelua

Diakonia on yksi kirkon perustehtävistä. Mitä vieraskieliseltä kalskahtava sana oikein tarkoittaa, diakoniatyöntekijä Ansa Litendahl?
- Diakoniatyö on monipuolista ja vaihtelevaa, ajan tarpeen mukaan muuttuvaa. Se on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua, jossa on Jeesuksen esimerkki lähtökohtana.
- Kirkkojärjestys täsmentää diakoniaa niin, että se kuuluu kaikille kirkon jäsenille: avun antaminen erityisesti niille, joilla hätä on suurin. Diakonia ei ole kaavoihin kangistunutta toimintaa, vaan aina alati ajan tarpeen mukaan muuttuvaa.
 
Miten diakoniatyötä tehdään Viitasaaren seurakunnassa?
- Diakoniatyötä tehdään monen vapaaehtoisen, diakoniatyöstä vastaavan papin sekä kahden diakoniatyöntekijän porukalla. Anneli Palonen on diakonissa koulutukseltaan ja Ansa Litendahl diakoni.
- Diakoniatyö koostuu monesta: kotikäynneistä, vastaanottotyöstä, sielunhoidosta ruoka-apuun. On ryhmätoimintaa työttömille, omaisensa menettäneille, eläkeikäisille jne. Teemme laitosvierailuja ja pidämme hartauksia monissa paikoissa. Leiri- ja retkitoimintaa on  monen ikäisille.
 
Voinko tulla mukaan auttamaan?
- Mukaan ovat tervetulleita kaikki auttamishaluiset. Vapaaehtoisia tarvitsemme tarjoiluapuna erilaisissa tilaisuuksissa, ystävätoiminnassa, varsinkin laitoksissa olevien ihmisten luona vierailijoina. Voit tulla kirkkokaveriksi, viemään kirkkoon, kehitysvammaisille ystäväksi, Yhteisvastuun lipaskerääjäksi kerran vuodessa tai leipäketjuun leivän kuljettajaksi.
- Kannattaa kysellä ja ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijöihin. Meidät tavoittaa parhaiten ma ja to klo 9-11 diakoniatoimistosta.
 
Tuija Siidorow, tiedottaja
29.3.2017

Kuka oli Pyhä Henrik?

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on Pyhän Henrikin muistopäivä 19. tammikuuta. Kirkkoherra Antti Hiltunen, kuka oli Pyhä Henrik?

- Henrik oli syntyperältään englantilainen piispa, jonka virkapaikka oli Uppsalassa, Ruotsissa. Sieltä hän tuli kuningas Erikin kanssa Suomeen organisoimaan kirkkoa. Henrikin kohdalla on vaikea sanoa, mikä on historiallinen totuus ja mikä legendaa, kansanperinnettä. Kristinusko oli tullut Suomeen niin idästä ortodoksisessa kuin lännestä katolisessa muodossa jo ennen Henrikiä, mutta hän tuli järjestämään kirkon toimintaa: perustamaan seurakuntia ja vihkimään pappeja.

Pyhän Henrikin kuolemasta useimmat nykyihmiset muistanevat kuulleensa. Mitä Köyliönjärvellä tapahtui 20.1.1156 ja miksi?

- Tarinan mukaan Lalli–niminen talonpoika tappoi Henrikin, koska Henrik oli seurueensa kanssa vaatinut ruokaa Lallin vaimolta, mutta ei ollut ruuasta maksanut. Mutta tässäkään asiassa ei voi olla varma historiallisesta totuudesta. Itse asiassa Henrikin kuolinvuosikin saattaa olla myös 1155 tai 1157. Joka tapauksessa marttyyrikuoleman hän koki. Syynä saattoi olla se, että vastustettiin kristinuskon tuomia uusia tapoja ja oikeuskäsityksiä. Kirkko mm. vaati luopumaan verikostosta ja lasten jättämisestä heitteille. Toinen mahdollinen suuttumusta aiheuttanut asia oli varat, joita kerättiin kirkkojen ja pappiloiden rakentamiseen.

Kuinka muistopäivää vietetään?

- Joissakin seurakunnissa vietetään rukoushetkiä, joissa kiitetään Jumalaa Henrikistä ja hänen työstään kristinuskon juurtumiseksi Suomeen. Virsikirjan liiteosassa on Pyhän Henrikin hymni, numero 759. Se sopii hyvin laulettavaksi tai luettavaksi 19.1.

TS
18.1.2017

Aiempia Tiesitkö tätä? -juttuja:

Mikä kesäkirkko?
Mikä Hannat, Saarat, Liisat?
Strategia avaa helikopterinäkymän
Lapsivaikutusten arviointi on käytännön työtä
Miksi kirkkoon mennään yöllä pääsiäisenä?
Kirkkoherra, kappalainen, seurakuntapastori, rovasti, lääninrovasti - mitä titteli tarkoittaa?
Mitä eroa on diakonissalla, diakonialla ja diakoniatyöntekijällä?
Työseurat ovat avoimia kaikille
Mikä tuhkakeskiviikko?
Virsimerkkejä laulamaan, tervetuloa!
Pullonpalautuksella tukea kummitoimintaan
 

Mikä kesäkirkko?

Viitasaarella järjestetään tänäkin kesänä kesäkirkkoja. Kyse on jumalanpalveluksista, jotka järjestetään jossakin muualla kuin tavanomaisesti kirkossa tai kappelissa. Kesäkirkkoja on ollut mm. kylätaloilla. Miksi kesäkirkkoja järjestetään, kirkkoherra Antti Hiltunen?

- Kesäkirkkoja voisi oikeastaan yhtä hyvin kutsua myös kyläkirkoiksi. Moni on sanonut, että mukavaa, kun joskus voi viettää jumalanpalvelusta lähempänä omalla kylällä. Talvikaudella näitä kyläkirkkoja pidetään yhdellä tai kahdella kylällä, mutta kesä on sitten sesonkia. Kesä on ainakin kahdesta syystä hyvää aikaa. Vakituisesti asuvien lisäksi kesällä eri kylillä on paljon kesäasukkaita ja muita lomailijoita. Toisaalta monet kesäkirkkojen paikat ovat sellaisia, ettei niissä talvella voisi jumalanpalvelusta pitääkään, kuten pihat tai nuottakodat.

Millaiset vaatimukset ovat jumalanpalveluksen järjestämispaikalle? Voiko jumalanpalveluksen järjestää missä vain?

- Jumalanpalveluksen, missä ei vietetä ehtoollista, voi oikeastaan järjestää missä vain. Jos on katto pään päällä, niin ei tarvitse niin paljon jännittää säätä, mutta ulkonakin jumalanpalvelus onnistuu. Jumalanpalveluspaikalle laitetaan yleensä jonkinlainen alttari – risti nyt ainakin.

Keitä kesäkirkoissa käy? Millaista palautetta on tullut – kesäkirkkoja oli esimerkiksi viime vuonna kesä-elokuussa suunnilleen viikoittain eri puolilla Viitasaarta?

- Totesinkin jo, että kesäkirkoissa käy kunkin kylän oman väen lisäksi mökkiläisiä ja muita loman viettäjiä. Joinakin vuosina näihin kesäkirkkoihin on myös tehty retkiä keskustasta soutaen tai polkupyörillä. Palaute on pelkästään positiivista: usein koetaan, että joku muu paikka kuin kirkko antaa tilanteelle rennomman tunnelman. Kesäkirkot kestävät yleensä 45-60 minuuttia ja tämä ytimekkyys tuntuu myös viehättävän. Tänä kesänä, kuten muutamana vuotena aikaisemminkin kesäkirkoissa lauletaan lauluja Kansanlaulukirkko–vihkosista, joista moni on tykännyt. Ja totta kai tuttujen ja tuntemattomampien kohtaamisella ja kirkkokahveilla on iso merkitys.

TS 17.6.2016

 

Mikä Hannat, Saarat, Liisat?

Hannat, Saarat, Liisat eli HSL-piiri kokoontuu seurakuntatalolla. Mistä on kyse, piirin vetäjä Raija Kuronen?

- Naisten Raamattu- ja lähetyspiiri HSL on Sanna-papin (silloinen Heikkinen) ja Mira-Maarit Väisäsen syksyllä 2006 aloittama piiri, jonka ajatus oli tarjota keskellä päivää pääseville naisille mahdollisuus kokea yhteyttä ja virkistyä Sanasta ja kahvihetkestä.

- Kymmenen vuoden aikana vetäjät ovat vaihtuneet pappien vaihtumisen myötä. Pisimpään saimme nauttia Mervi-papin (Sahinaho, os. Mähönen) opetuksesta, kunnes hän muutti Saarijärvelle. Piiri on kuitenkin osoittanut tarpeellisuutensa, sillä edelleen sillä on kymmenkunta uskollista kävijää, joista yli puolet on ollut mukana alusta lähtien.

Mistä piiri sai alkunsa ja nimensä?

- Piirin nimi sai alkunsa ensimmäisestä aiheestamme, Raamatun naisista. Sieltä löytyivät Hannat, Saarat ja monet muut, joihin tutustuimme. Liisat edustavat meitä tämän päivän tavallisia naisia! Vuosien mittaan olemme saaneet opetusta myös mm. Raamatun miehistä, evankeliumeista, Paavalin kirjeistä, Jesajasta,
Ilmestyskirjasta, apokryfikirjoista ja kristinuskon historiasta.

Piirin nimi viittaa naisiin, mutta saavatko miehetkin osallistua?

- Piirin yksimielinen vastaus: Miehillähän on oma piiri!

Mitä piirissä tehdään?

- Aluksi juodaan kahvit, jonka vapaaehtoisella tuotolla tuemme Sansan (Medialähetys Sanansaattajat) kautta Eritreassa tehtävää tigrinjankielistä naisten radio-ohjelmaa.

- Sitten luemme ja tutkiskelemme yhdessä Raamattua, joku virsikin aina lauletaan ja tietysti rukoillaan.

- Nyt meillä on menossa Apostolien tekojen 15. luku, jota  saamme selittämään Sami-papin (Siltanen) torstaina 14.4.klo 12. Tervetuloa vaikka silloin tutustumaan meihin!

Missä ja milloin ryhmä kokoontuu? Voiko mukaan vain tulla? Maksaako osallistuminen jotain?

- Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko torstaina klo 12-13.30 seurakuntatalon Pikkusalissa.

- Tämän kevään viimeiset kokoontumiset ovat 14.4., 28.4. ja 12.5. Ryhmään voi tulla milloin vain ja niin usein kuin itselle sopii, Raija Kuronen kannustaa.

TS 8.4.2016

Takaisin ylös

 

Strategia avaa helikopterinäkymän

Seurakunnalla on kirjallinen strategia vuosille 2010-20. Puolivälin kohdalla se päivitettiin. Valtuusto hyväksyi päivityksen helmikuussa. Kirkkoherra Antti Hiltunen kertoo, mistä on kyse.

Mikä strategia oikein on, kirkkoherra Antti Hiltunen? Onko kaikilla seurakunnilla oma strategiansa?

- Sanotaan niin, että kaikilla seurakunnilla pitäisi olla sellainen. Ja useimmilla onkin. Strategia on useamman vuoden (usein 5-10) päähän ulottuva suunnitelma. Sen avulla organisaatio, tässä tapauksessa siis seurakunta, pyrkii keskittymään olennaisimpiin asioihin ja käyttämään olemassa olevia resursseja, kuten henkilökuntaa ja tiloja mahdollisimman järkevästi.

Kun valtuusto käsitteli strategiaa, puhuit missiosta. Avaatko asiaa lukijoille?

- Missio tarkoittaa tehtävää. Siis sitä, minkä vuoksi seurakunta on olemassa. Yhdenlaisen mission kirkolle muotoili Jeesus aikanaan, kun hän sanoi: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.”

- Seurakunnassa on toistuvasti syytä pysähtyä miettimään perustehtävää ja keskittyä siihen. Muuten on koko ajan se vaara, että aletaan tehdä jotain mikä ei ole niin olennaista.

Puhuit myös visioista, arvoista ja askelmerkeistä. Kerrotko vielä näistäkin?

- Visio on näky tai tavoitetila. Meidän seurakunnan strategiassa se tarkoittaa sitä, millainen seurakunta tahdomme olla vuonna 2020. Toivottavasti olemme sitä osittain jo nyt. Raamatullista kielikuvaa käyttäen visio kertoo siitä luvatusta maasta, johon tahdomme päästä perille. Voisi kai sanoa, että kaikkien kirkkokuntien lopullinen viisio on viedä porukat perille taivaan kotiin.

- Arvot tarkoittavat tässä yhteydessä sellaisia tärkeitä perusasioita, joista pidetään kiinni ja jotka ohjaavat toimintaa. Tai ainakin niin pitäisi olla. Arvoja voi ajatella ikään kuin peiliksi, johon voi seurakunnan joitakin toimintatapaa verrata ja miettiä, että onko tämän nyt arvojemme mukaista vai ei.

- Askelmerkeillä tarkoitin strategisia suuntaviivoja, joiden avulla tahdomme päästä perille vision ilmaisemaan tavoitteeseen. Uudessa strategiassa näitä askelmerkkejä on kaikkiaan 20 neljässä eri ryhmässä. Näitä voisi kai kutsua myös osatavoitteiksi – niiden avulla se vision suuri päämäärä on saatu pilkottua helpommin toteutettaviksi osiksi.

Vertasit asiaa osuvasti helikopterinäkymään. Ketkä kaikki ovat helikopterissa katsomassa seurakunnan tilannetta ja matkantekoa?

- No kaikkien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden olisi välillä syytä ”nousta yläilmoihin” ja arvioida tilannetta arkisen ruohonjuuritason yläpuolelta. Ja tästä joukosta nostaisin vielä ihan erityisesti esiin johtoryhmän eli kirkkovaltuuston kaksi puheenjohtajaa, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, kirkkoherran ja talouspäällikön. Meillä viidellä saisi olla koko ajan katse vähän tätä päivää ja vuotta pitemmälle: mitä näyttäisi olevan tulossa ja miten siihen kannattaisi jo nyt valmistautua.

Kuinka strategian toteutumista seurataan?

- Jokaiselle vuodelle tehdään toimintasuunnitelma. Sen pitää olla strategiaan perustuva ja viedä strategian ilmaisemia tavoitteita kohti. Vuosittaisten toimintasuunnitelmien toteutumista arvioidaan toimintakertomuksissa. Lisäksi kirkkovaltuusto saa syksyn alussa lyhyen väliraportin alkuvuoden toiminnasta ja taloudesta. Strategiaa voidaan myös tarvittaessa päivittää kuten nyt tehtiin.

TS 15.4.2015

 

Lapsivaikutusten arviointi on käytännön työtä

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan kirkkojärjestykseen lisätty säännös lapsivaikutusten arvioinnista (LAVA). Mitä ovat lapsivaikutukset, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula?

- Seurakunnassa tehtävillä päätöksillä on myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin sekä perheisiin. Päätökset voivat koskea esimerkiksi rippikoulua, kerho- ja leirisuunnitelmia, maksuja, rakentamista, henkilövalintoja, ruokapalveluita, jumalanpalveluksia, vähävaraisten auttamista tai perheneuvontaa. Vaikutuksia voi olla välittömästi tai sitten pitemmällä aikavälillä.
- Lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapset ja nuoret ovat paitsi eri-ikäisiä myös muutenkin erilaisia. Siksi on tärkeä miettiä vaikutuksia monipuolisesti, vaikkapa tyttöjen ja poikien tai erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta. Vaikutuksia on tarpeen miettiä myös niiden lasten kannalta, joita ei ole kastettu tai jotka eivät osallistu juuri nyt toimintaan. Lapsia ajatellaan tässä kuitenkin ryhmänä eli arviointia ei tehdä yksittäisen lapsen kannalta.

Millä perusteella ratkaisuja arvioidaan?

- Arviointikriteerinä on lapsen etu eli lapsen paras. Eli ajatellaan lasten ihmisoikeuksia ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Arvioinnissa mietitään, mikä ratkaisu olisi lasten kannalta paras mahdollinen. Aina siihen ei ole tosin mahdollista päästä. Joskus voi olla mietittävänä myös se, miten päätösten kielteisiä vaikutuksia lapsiin voidaan lievittää tai estää.

Miten säännös vaikuttaa seurakunnan toimintaan?

- Säännös muuttaa toimintatapoja ja aikuisten ajattelua seurakunnassa. Jokaisen päätöksen kohdalla pitää pysähtyä miettimään, miten tämä vaikuttaa lapsiin. Tiedämmekö lasten omista mielipiteistä? Mikä olisi lasten kannalta paras ratkaisu? Osaammeko ennakoida vaikutuksia useamman vuoden päähän?
- Lasten ja nuorten kokemukset ja ideat pääsevät paremmin esille. Aikuiset oppivat lasten näkökulmista. Päätökset valmistellaan avoimemmin ja laadukkaammin. Kirkkoneuvoston ja valtuuston päätösten valmistelua pitää ennakoida, varata tiedon keräämiseen aikaa sekä verkostoida asiantuntemusta.

Ketkä vaikutuksia arvioivat seurakunnassa?

- Arvioinnin tekee päätöksen valmistelija, usein kirkkoherra tai talouspäällikkö. He käyttävät asiantuntijoina muita työntekijöitä, seurakunnan lapsiasiahenkilöitä sekä lasten ja nuorten mielipiteistä kerättyä tietoa. Olemme päättäneet myös perustaa seurakuntaan lasten ja nuorten vaikuttajaryhmän auttamaan aikuisia. Arviointiin ottaa kantaa lopulta myös kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto.

Millaisia asioita käytännössä tulee lähiaikoina Viitasaaren seurakunnassa vastaan, joissa lapsivaikutuksia arvioidaan?

- Seurakunnan strategian laadinnan yhteydessä arviointi on jo toteutettu. Selvitimme siihen myös lasten mielipiteitä. Uuden kanttorin valintakriteereissä otamme lapsinäkökulman huomioon. Hautausmaan ja kirkon wc- ja huoltorakennuksen uudistamisella on lapsivaikutuksia. Toimintasuunnitelmat toki kokonaisuutena on arvioitava.

Tarkoittaako säädös, että päätökset on tehtävä jatkossa lasten toiveiden mukaan?

- Ei tarkoita. Säädös tarkoittaa, että lasten ja nuorten mielipiteitä on selvitettävä. Lapsen edun arvioinnissa on tarpeen tietää, mitä lapset ja nuoret itse asiasta ajattelevat ja mikä heille on tärkeää. Päättäjien pitää ottaa lasten mielipiteet huomioon ja arvostaa niitä.
- Ihan jokaisessa päätöksessä ei lasten mielipiteitä tarvitse erikseen selvittää. Jos näin tehdään, lapsille ja nuorille on perusteltava, mikäli ratkaisut eivät vastaa heidän ehdotuksiaan. Esimerkiksi taloudelliset syyt voivat olla tähän esteenä. Tosin aina lapsen edun mukainenkaan päätös ei ole sama kuin lapsen mielipide.

Mitä henkilökohtaisesti ajattelet uudesta laista, parantaako se merkittävästi lasten huomioimista päätöksissä? Olet aiempi lapsiasiavaltuutettu, joten olet tarkastellut lasten asemaa yhteiskunnassa laajasti.

- Olin innolla tätä asiaa kannattamassa kirkolliskokouksessa. Aluksi arviointi voi tuntua aikuisista työläältä ja hankalaltakin, mutta se tulee lisäämään tietämystä lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Lapset ja nuoret noteerataan jatkossa paremmin seurakuntalaisina. Kirkko näyttää tässä suuntaa myös muulle yhteiskunnalle, jossa vastaavaa velvoitetta ei vielä ole päättäjillä. Samalla kirkko toteuttaa käytännössä myös ihan omaa opetustaan lasten arvostamisesta.
- Valmistelun avoimuus tulee lisäämään myös muiden erilaisten ihmisten huomiointia päätöksissä. Eli lasten myötä opitaan ajattelemaan seurakunnan asioita myös vaikkapa vammaisten, vanhusten, sairaalassa olevien tai maahanmuuttaneiden kannalta.

Kirkkojärjestys 23 luku, 3 §: ”Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon sen vaikutukset lapsiin. Vaikutusten arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta.”

TS 12.2.2015

Takaisin ylös

 

Miksi kirkkoon mennään yöllä pääsiäisenä?

Millainen on luterilainen pääsiäisyön messu ja miksi messu on yöllä, seurakuntapastori Sami Siltanen?

- Alun alkujaan pääsiäisen yö- ja aamumessu ovat olleet yksi suuri jumalanpalvelus, joka on alkanut yöllä ja huipentunut ehtoolliseen auringon noustessa. Viitasaarella ”yömessu” alkaa kymmeneltä illalla, aamun messu kaksitoista tuntia myöhemmin. Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla, mikä näkyy myös yömessussa. Pääsiäisyön messu on erittäin ”liturginen”. Tarkoittaen, että messussa on monia erityisiä osioita, jotka korostavat juhlan sanomaa.

- Pääsiäisyön messu juhlistaa paitsi Jeesuksen kuolleista heräämistä myös pelastushistoriaa. Tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi luominen, syntiinlankeemus, vedenpaisumuskertomus ja juutalaisten pako Egyptistä. Lisäksi messussa tullaan kasteen äärelle ja muistetaan, ettei uusi elämä koske vain Jeesusta, vaan Kristuksen voitto on myös meidän voittomme.

Onko pääsiäisyön messussa joitakin ulkoisia erityispiirteitä?

- Kuten jo totesin, messussa on paljon erityisiä elementtejä. Kiirastorstain ja pitkäperjantain jäljiltä kirkko on puettuna mustaan ja valot on sammutettu. Messu alkaa Kristuksen kuolleista nousemista juhlistavalla pääsiäisylistyksellä, jonka aluksi sytytetään suuri, Kristusta symboloiva pääsiäiskynttilä. Samalla musta väri riisutaan ja kirkko puetaan valkoiseen väriin.

- Kasteen muistamisessa rukoillaan kastemaljan äärellä ja muistetaan veden tärkeyttä monissa Raamatun kertomuksissa sekä kasteella. Lopuksi seurakunta lausuu yhdessä uskontunnustuksen.

- Näiden lisäksi pääsiäisyöhön ja sen jälkeiseen aikaan kuuluu myös luterilaisessa perinteessä kristittyjen pääsiäistervehdys: ”Kristus on ylösnoussut.” johon vastataan: ”Totisesti ylösnoussut.”

Nuoret ovat mukana toteuttamassa pääsiäisyön messua Viitasaarella. Mikä on nuorten osuus?

- Nuoret ovat valinneet ja esittävät kaiken messussa olevan musiikin. Toistaiseksi nuorten soitto- ja lauluporukalla ei ole omaa nimeä, mutta joukko on harjoitellut nyt pari kuukautta rauhalliseen tahtiin. Nuoret myös avustavat messun eri osioiden, kuten alttarin pukemisen kanssa.

- Viitasaarelle alkaa hitaasti muodostua perinne, jossa yksi kirkkovuoden liturgisesti syvimmistä messuista on nimenomaan nuorten tekemä. On kieltämättä hienoa, että nuorilla on halua luoda yhteinen palvelus koko seurakunnalle.

Kauanko pääsiäisyön messu kestää?

- Liturgia on liturgia ja se kestää niin pitkään kuin sen tarvitsee kestää. Kaiken kaikkiaan hieman pidempään kuin tavallinen kymppimessu, varovainen arvio on hieman alle puolitoista tuntia.

TS 2.4.2015

Takaisin ylös

 

Kirkkoherra, kappalainen, seurakuntapastori, rovasti, lääninrovasti - mitä titteli tarkoittaa?

Viitasaaren seurakunnassa on papin virkoja kolme. Virkanimikkeitäkin on kolme: kirkkoherra, kappalainen ja seurakuntapastori. Kirkkoherrana toimii Antti Hiltunen, kappalaisena Mervi Sahinaho (ei enää 2016, toim.huom) ja seurakuntapastorina Sami Siltanen. Miten virat eroavat toisistaan, kirkkoherra Antti Hiltunen?

- Kirkkoherran virkaan liittyy johtamista ja esimiestyötä, mitä ei ole seurakunnan muissa papin viroissa. Kirkkoherra toimii sekä kirkkoneuvoston puheenjohtajana että esimiehenä suurelle osaa seurakunnan työntekijöistä. Viitasaarella kappalaisen ja seurakuntapastorin tehtävät eivät juurikaan eroa toisistaan. Kappalainen on kirkkoherran sijainen esimerkiksi pitempien lomien aikana. Joissakin suurissa seurakunnissa puhutaan aluekappalaisista ja silloin heidän työhönsä kuuluu myös johtamistehtäviä.

Vaaditaanko virkoihin erilainen koulutus- tai työkokemustausta?

- Kaikkiin virkoihin vaaditaan yliopistossa suoritettavat teologian maisterin opinnot. Kappalaisen ja kirkkoherran virkoihin vaaditaan lisäksi ns. pastoraalitutkinto. Se on kirkon järjestämä koulutus, minkä suorittamiseen menee työn ohessa muutamia vuosia. Työkokemusta on oltava vähintään kaksi vuotta ennen kuin tuon tutkinnon saa suoritettua. Kirkkoherralta vaaditaan lisäksi suppea seurakuntatyön johtamisen tutkinto.

Onko seurakuntalaiselta paha moka, jos käyttää kirkkoherrasta, kappalaisesta tai seurakuntapastorista lyhyesti nimitystä pappi?

- No ei tosiaan ole. Me kaikki olemme pappeja tai pastoreita, olipa se virkanimike mikä tahansa.

Entä rovasti, mitä kätkeytyy rovasti-nimikkeen taakse?

- Tämäkin on hyvä kysymys. Rovasti on arvonimi, minkä piispa voi myöntää jollekin kirkollisessa työssä ansioituneelle papille. Niitä myönnetään yleensä muutamia vuosittain. Rovastin arvoa ei käytännössä myönnetä alle 50–vuotiaalle. Viitasaaren ainut rovasti on eläkkeellä oleva kirkkoherra Seppo Korhonen.

On myös lääninrovasti, jollainen titteli Antti Hiltusellakin on. Mitä se tarkoittaa?

- Lääninrovastin tehtävä eroaa edellä selostetusta rovastin arvonimestä ihan olennaisesti. Se on luottamustoimi, johon rovastikunnan papit äänestävät yhden sen alueen kirkkoherroista. Tehtävänä oman kirkkoherran työn ohessa on valvoa ja tukea alueen seurakuntia. Toimikausi kestää kuusi vuotta. Kun minun kauteni lääninrovastina päättyy, en ole sen jälkeen rovasti. Kirkollisesta virkanimikkeistöstä löytyisi muuten vielä tuomiorovasti ja kenttärovasti, mutta ne on sitten toinen juttu.

TS 22.1.2015

Takaisin ylös

 

Mitä eroa on diakonissalla, diakonialla ja diakoniatyöntekijällä?

Seurakunnissa toimii diakoniatyöntekijöitä, diakoneja ja diakonissoja. Mikä ero näillä nimikkeillä on, diakoniatyöntekijä Ansa Litendahl?

- Diakoniatyön virassa diakoniatyöntekijänä voi työskennellä joko diakoni tai diakonissa. Erona on koulutus. Diakonissa on sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, jolla on myös diakoniatyön opinnot. Diakoni on sosionomi, sosiaalityöntekijä, jolla sosiaalityön- ja diakoniatyön opinnot. Molemmat valmistuvat Diakonia ammattikorkeakoulusta. Lisätietoja  www.diak.fi

Ketkä tekevät diakoniatyötä Viitasaaren seurakunnassa? 

- Diakoniatyöntekijät Anneli Palonen (diakonissa) ja Ansa Litendahl (diakoni) , diakoniatyöstä vastaava pappi Mervi Mähönen (ei enää 2016, toim.huom.) sekä monet vapaaehtoiset.

Miten diakoniatyön voisi määritellä lyhyesti? Mitä se erityisesti on Viitasaaren seurakunnassa?

- Kristilliseen rakkauteen perustuvaa  palvelua ja auttamista, jonka lähtökohtana on Jeesuksen esimerkki. Diakoniatyö kuuluu kaikille seurakunnan jäsenille kirkkolain mukaan.  Elävä usko näkyy käytännön tekoina.
- Viitasaaren seurakunnan diakoniatyö on monenlaista auttamista: henkistä, fyysistä, taloudellista. Työhön kuuluvat kotikäynnit, laitoskäynnit, vastaanottotyö, hartauksien pitäminen, retket, leirit,  kerhot esimerkiksi eläkeikäisille ym.

- Työhön kuuluvat myös yhteisvastuukeräyksen organisointi ja ystäväpalvelu yhdessä SPR:n kanssa, yhteistyö kaupungin kanssa kuten esim.  vanhusten viikonjuhlan järjestelyt, opetus rippileirillä ja monenlaista muuta.

- Työnkuva on muuttunut. Diakoniatyö oli myös sairaanhoidollista ennen kuin laki muuttui 1970-luvulla. Silloin kotisairaanhoito siirtyi kuntien järjestettäväksi.

- Muistan pienenä, kun Heinolassa naapurissamme asui diakonissa. Vanhemmat puhuivat, että on se ikävää, että hän joutuu eroamaan seurakunnan työstään. Ajattelin, että mitähän kauheaa hän on tehnyt. Mutta hän oli menossa naimisiin, eikä silloin 1960-luvulla virassa oleva diakonissa voinut olla naimisissa. Piti olla täysin omistautunut työlleen. Työhön kuului mm. sairaiden ja kuolevien luona valvomista. Diakoni saattoi lähteä kaukaisen perheen luokse moneksi vuorokaudeksi. Ei siinä olisi jäänyt aikaa omalle perheelle, Ansa Litendahl kertoo.

TS 2014

Takaisin ylös

 

Työseurat ovat avoimia kaikille

Työseuroilla on pitkä perinne, mutta nykyihmisille asia voi olla myös vieras. Kappalainen Mervi Mähönen, mitä työseurat ovat? Millainen historia niillä on Viitasaarella?

- Työseurat ovat kylillä kokoontuvia pienpiirejä. Joillakin on pitkätkin historialliset perinteet. Esimerkiksi Kymönkosken työseura on aloittanut 1940-luvun lopulla. Keihärinkoskella on kokoonnuttu diakoniatyön merkeissä ensimmäisen kerran 24.2.1950 ja toiminta on jatkunut siitä lähtien yhtäjaksoisesti ensin lähetysompeluseurana, sitten diakoniaompeluseurana ja nykyään työseurana.

Missä työseuroja pidetään?

- Työseurat kokoontuvat pääsääntöisesti kodeissa. Tällä hetkellä työseuroja toimii Kymönkoskella, Puralassa, Jurvansalolla ja Keihärinkoskella.

Mitä siellä tehdään?

- Työseurassa tavataan tuttuja, päivitetään kuulumisia, kahvitellaan ja lauletaan muutamia virsiä. Toisinaan vieraana on seurakunnan työntekijä, toisinaan ollaan kylän oman väen voimin. Työseuranimitys tulee käsittääkseni siitä, että seuroissa saa tehdä omien taitojen ja voimien mukaan käsitöitä. Viime vuosina on neulottu nuttuja Etiopiaan, myssyjä Gambiaan, äiti Teresa-peittoja Intiaan, hartiahuiveja Viitasaaren vanhuksille. Ja paljon on tehty villasukkia esimerkiksi diakoniatyön joululahjoiksi. Kaikkea en osaa edes luetella!

Kerätäänkö työseuroissa varoja, ja jos, niin mihin?

- Monissa työseuroissa järjestetään arpajaiset tai kerätään kahviraha ja jos kylällä on seurakunnallinen kylätoimikunta, niin he päättävät itse varojen käytöstä. Varat voidaan käyttää lähetys- tai diakoniatyön kohteisiin työseuran valitsemalla tavalla. Jotkut haluavat muistaa oman pitäjän vähäosaisia, jotkut suuntautuvat kauemmaksi, esimerkiksi Kymönkosken työseuralla on ollut kummikohteena Mafingan orpokoti Tansaniassa vuodesta 2006.

Ketkä voivat osallistua ja mistä saa tiedon työseuran järjestämisajasta ja -paikasta?

- Työseuraan perinteisesti tulevat samalla kylällä asuvat, mutta nykyisellään usein työseuroissa on usein paikalla myös niitä, jotka ovat muuttaneet kirkolle, mutta pitävät jotain kylää kotikylänään. Ja näyttävät jotkut kylien työseurat toisinaan kokoontuvan myös kirkonkylällä, kun joku entinen kyläläinen haluaa kutsua. Osallistua saa kuka tahansa ja seurojen toiminnasta tiedot löytyvät Viitasaaren Seudun kirkollisista ilmoituksista ja seurakunnan kotisivuilta internetistä.

TS 2014

Takaisin ylös

 

Mikä tuhkakeskiviikko?

Keskiviikkona 5.3.2014 on tuhkakeskiviikko. Mikä se oikein on, kappalainen Mervi Mähönen?

- Tuhkakeskiviikko aloittaa paastonajan, eli valmistautumisen kristikunnan suurimpaan juhlaan, pääsiäiseen. Tuhka on paaston merkki, erityisesti katumuksen ja parannuksen merkki.

Minkä johdosta sitä vietetään?

- Tuhkakeskiviikosta on 40 päivää pääsiäiseen. Jeesus paastosi myös 40 päivää erämaassa.

Miten sitä vietetään Viitasaaren seurakunnassa?

- Tuhkakeskiviikkona on klo 19 jumalanpalvelus seurakuntatalolla, jossa jokainen halukas saa tuhkaristin otsaansa. Musiikista vastaa kirkkokuoro. Ennen jumalanpalvelusta on varhaisnuorten toimintailta klo 17.30, joten jos haluaa tulla ottamaan selvää, mikä se on, niin voi tulla kurkkimaan hyvissä ajoin.

Onko tuhkakeskiviikkoa vietetty aina?

- Ööh, paha mennä sanomaan.  Tuhkakeskiviikko-nimitys on keskiajalta.  Kirkkovuoteen se on aina tiiviisti kuulunut, mutta jumalanpalveluksia ei ehkä ihan joka paikkakunnalla tänäkään tuhkakeskiviikkona vietetä.

TS 2014

Takaisin ylös

 

Virsimerkkejä laulamaan, tervetuloa!

Viitasaaren seurakunnassa voi vuonna 2014 suorittaa virsimerkkejä. Niitä ottaa vastaan eläkkeellä Viitasaarelle paluumuuton tehnyt kanttori-urkuri Varpu Varis vapaaehtoistyönä. Ennen eläkkeelle jääntiään hän otti vastaan virsimerkkisuorituksia Kyyjärvellä. Viitasaaren seurakunnassa virret ovat vuonna 2014 yhtenä toiminnan teemana.

Mikä on virsimerkki, Varpu Varis?

- Se on Kirkkomusiikkiliiton hyväksymä merkki, jossa on eri tasoja. Lapset ja nuoret suorittavat pronssitasolla 10 virttä, aikuiset 20. Hopeatasolla lapsilla ja nuorilla on 25 merkkiä ja aikuisilla 50. Kultatasolla lapsilla ja nuorilla on 55 virttä ja aikuisilla 100. Suorittaja aloittaa virren haluamaltaan korkeudelta itse. Virsissä ei saa olla samoja melodioita.

- Lisäksi voi suorittaa virsitaitomerkkejä. Yksi aikuinen on Viitasaarella jo suorittanut koko virsikirjan, mikä tarkoittaa, että hän on laulanut kaikki virsikirjan eri melodiat. Niitä on noin 400.

Miten ja missä virsimerkin voi suorittaa? Ketkä voivat osallistua?

- Aika pitää varata minulta. Olen varannut maanantait tätä varten. Paikka on seurakuntatalo. Puhelimessa sovitaan tarkempi aika. Ajan tarve riippuu siitä, montako virttä aikoo suorittaa. Kuka vain voi suorittaa virsimerkin.  Jos merkkiä ei saa suoritettua yhdellä kerralla, ei siihen maailma kaadu. Toivoisimme, että tästä voisi tulla perheessä lasten ja aikuisten yhteinen juttu.

Täytyykö virret osata ulkoa ja olla hyvä lauluääni?

- Ei kumpaakaan. Virsikirjan avulla lauletaan. Ohjeissa sanotaan, että virren pitää olla esitettäessä tunnistettava. Lauluääntä ei arvioida.

Onko Viitasaarella laulettu ennen virsimerkkejä?

- Käsittääkseni ei ole. Nyt aloitetaan ja 29. toukokuuta jaetaan siihen mennessä suoritetut merkit. Kesän jälkeen jatketaan. Tähän on aikaa koko vuosi.

Maksaako merkki jotakin?

- Osallistujille ei maksa. Seurakunta maksaa Kirkkomusiikkiliitolle merkit. Merkin suorittaja saa myös kunniakirjan.

TS 2014

Takaisin ylös

 

Pullonpalautuksella tukea kummitoimintaan

Viitasaaren K-supermarketissa on keräyslipas, johon kuka tahansa voi halutessaan laittaa pullonpalautuskuittinsa. Mihin pullonpalautusrahat menevät, lähetyssihteeri Marja-Leena Leivo?

 - Ne menevät Suomen Lähetysseuran kautta kummilapsitoimintaan. Kuittikeräyksellä tuetaan toimintaa nimenomaan Viitasaaren seurakunnan lähetystyön kautta. Seurakunnan rippikoulutyö tukee toimintaa Mauritaniassa, nuorisotyö Nepalin vammaisia lapsia ja lapsityö päiväkotia Botswanassa. Näihin kerätään varoja seurakunnassa myös muuten. Kuittikeräyksellä tuetaan myös muita kummikohteita.

Kauanko kuittikeräystä on ollut ja paljonko se on tuottanut?

- Aloitimme keräyksen yhteistyössä K-kauppiaan kanssa kaksi vuotta sitten. Tuotto on ollut kumpanakin vuotena 600-700 euroa, mikä riittää kahden kummiluokan kannatusmaksuun. Yhden kummiluokan kannatusmaksu on 300 euroa vuodessa.

Jatkuuko kuittikeräys?

- Jatkuu, kyse on enemminkin jatkuvasta lahjoitusmahdollisuudesta kuin määräaikaisesta keräyksestä. Lippaaseen voi laittaa muidenkin kauppaliikkeiden pullonpalautuskuitteja.

TS 2014

Takaisin ylös