Haastattelussa ovat olleet:
- Marjatta Ruuska
- Olli Helle (rullaa sivua alemmas)
- Ulpu Kananen (rullaa sivua alas)
 

Mitä kirkkovaltuutetut ajattelevat luottamustehtävästään?

Voiko siinä vaikuttaa?

Ensimmäisenä haastatteluvuoroon osui Marjatta Ruuska.

Olet sekä kirkkovaltuutettu että kirkkoneuvostossa. Mitä seurakunnan luottamushenkilönä toimiminen sinulle merkitsee?

- Tämä on ensimmäinen vaalikauteni, kun toimin seurakuntamme luottamushenkilönä. Seurakunta on luonnollinen yhteisö, jossa tunnen oloni ”kotoisaksi”. Haluan toimia erilaisten ja kaiken ikäisten henkilöiden kanssa. Seurakuntamme on sopivan kokoinen ja toiminta monialaista.

- Luottamustehtävät ovat vastuun kantamista, uuden kehittämistä, haastavaa sekä palkitsevaa. Eri tehtävissä olen oppinut paljon uutta ja myös siirtänyt aiempaa osaamistani.  Olen tutustunut uusiin ihaniin lähimmäisiin.  Minun oma kirkkoni hengellinen sanoma on kirkastunut itselleni viime vuosina, luottamushenkilökauden aikana.  

Oletko pystynyt vaikuttamaan asioihin seurakunnassa?

- Seurakunnan luottamustehtävissä toimitaan hyvässä  yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Taloudenhoito on vaativaa työtä toimihenkilöille ja päättäjille. Viime vuotemme oli tappiollinen, joten siinä meillä on haastetta. Emme voi tehdä ns. syömävelkaa.

- Seurakunnassamme on paljon kiinteistöjä joissa on investointi paineita tuleville vuosille. Olen mukana kiinteistöjen strategiaryhmässä, jonka työn tavoite on valmistua vielä tänä vuonna.

- Luottamustehtävissä olen vienyt seurakuntalaisilta saamiani palautteita neuvoston tietoon, esimerkiksi toimitilojen kuntoon ja ympäristöön, niiden käyttöön vaikuttavia palautteita.  Yhteistoimin olemme kehittäneet toimintaamme niin kiinteistöjen kuin hengellisen työn tasolla.  

- Haluan osaltani olla luomassa mahdollisimman hyvät ja tarkoituksen mukaiset palvelut seurakuntalaisille. On syytä muistaa seurakunnan perustehtävä luoda usko, toivo, rakkaus ja turvallisuus jäsenilleen ja kaikille seurakunnassa toimijoille.

- Jo ennen valtuustokautta vapaaehtoistyö ja erityisesti diakonia oli ja on yhä minulle myös tärkeää toimintaa.  Vapaaehtoistyössä on tulevaisuuteen paljon kehitettävää, koska ikääntyminen ja yhä enemmän on yksinäisiä ja syrjäytyneitä henkilöitä kaiken ikäisissä. Diakonian voimavaroja tarvitaan arjessa. Arki on osa seurakuntaelämää. Vapaaehtoinen voi olla arkienkeli.

Mitä sanoisit hänelle, joka ehkä parhaillaan pohtii, lähtisikö ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin?

- Tervetuloa mukaan! Seurakunnan luottamustehtävät ovat antoisia ja palkitsevia. Seurakunnassa tarvitaan uusia ja nykyisiä luottamushenkilöitä. Jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Seurakunnassamme on paljon tekemätöntä monipuolista vapaaehtoistyötä.  Asetu rohkeasti ehdokkaaksi samalla tuot uusia tuulia seurakuntaamme.  Voit ottaa yhteyttä Eero Pulkkiseen tai allekirjoittaneeseen. Nautitaan yhdessä seurakunnan tapahtumista, puhtaasta luonnostamme ja sen antimista.

TS

Marjatta Ruuska kannustaa seurakuntalaisia asettumaan ehdolle ja antaa vinkit oman ryhmänsä yhteyshenkilöistä.
 

Olli Helle:

”Ei ole paha nakki”

- Lähdin ehdolle, kun Syväsen Alpo usutti. Kysyin, onko paha nakki, ja ei se ole ollut, nykyisen kirkkovaltuuston nuorin jäsen, 19-vuotiaana valituksi tullut Olli Helle sanoo.

- Jos haluat kantaa yhteistä vastuuta, kirkkovaltuutettuna toiminen ei ole paha homma. Vastuunkantajia tarvitaan. Kirkkovaltuutettuna olo on yksi tapa, pieni vaivannäkö.

Ehdokkaita tarvitaan, mutta myös vaaleissa äänestäminen on jäsenistön tahdon toteutumisessa tärkeää.

- Äänestämässä käyminen ei ole iso lohkaisu kenenkään ajasta, hoituu lenkin lomassa, Helle huomauttaa.

Helle on käynyt kokouksissa aktiivisesti ja kertoo saaneensa pelkästään hyvää palautetta valtuutettuna toimimisesta. Hän on myös käyttänyt valtuustossa puheenvuoroja.

- Puheenvuoroni ovat olleet lähinnä arvoihin liittyviä, ei niinkään sellaisia, joilla olisin ajanut jotain tietyn asian muutosta läpi. Luonnollisesti minulla on nuorena erilainen näkökulma moniin asioihin kuin vanhemmilla ihmisillä. On ne puheenvuorot voineet avata näkökantoja, Helle sanoo.

- Valtuuston kokouksissa ei voi hirveästi vaikuttaa asioihin suoraan. Päätämme ne asiat, jotka ovat kokouksessa listalla, neuvoston valmistelemat asiat, ja päätetään yleensä kyllä tai ei esityksen pohjalta. Sinänsä kokoukset ovat olleet suunnilleen sitä, mitä ennakkoon ajattelinkin niiden olevan: aika paljon talousasioita.

- Alussa kokoukset olivat lähinnä kahvinjuontia ja rukoileminen puuttui. Otin asiaan kuitenkin kantaa ja mielestäni sain tilanteeseen jonkin verran kohennusta.

Olli Helteellä on myös nuoriso- ja rippikoulutyön tukiryhmässä. Siitä hän toteaa, että kokouksia ei ole ollut monta, mutta niissä on päässyt ideoimaan enemmän kuin valtuustossa.

Selkeät teemat vaalilistoille

Helle toivoo, että ehdokaslistoilla olisi selkeät tavoitteet. Yhdenkin asian liike sopisi taustaksi, niin äänestäjä tietäisi paremmin, mitä ehdokkaat ajattelevat. Ilman selkeitä listoja hänestä henkilövaalit kävisi kirkollisiin vaaleihin parhaiten.

Viime vaaleissa oli kolme ehdokaslistaa. Valtuustoon nousi edustajia kahdelta listalta: Palveleva seurakunta –listalta ja Vastuuta yhteistyössä –listalta. Valtuustoryhmiä on siis kaksi.

- Minkäänlaista ryhmäkuria kokouksissa ei ole pidetty, on saatu olla asioista sitä mieltä päätöksentekovaiheessa, mitä henkilökohtaisesti on oltu. Se on hyvä. Valtuustoryhmässä oleminen on näkynyt lähinnä kokoontumisena ennen kokouksia.

Helteen mielestä valtuutettujen pitäisi osallistua aktiivisesti seurakuntansa toimintaan, silloin tuntuma päätettäviin asioihin on hyvä.

- Osallistuin aiemmin nuorteniltoihin, olin isoisena, olin eri tavoin järjestetyissä jumalanpalveluksissa esimerkiksi soittamassa kitaraa ja osallistuin erilaisiin musiikkitapahtumiin. Nyt kun olen enimmäkseen Jyväskylässä, en enää ehdi osallistua ja huomaan eron myös luottamushenkilönäkökulmasta, Olli Helle sanoo.

Paitsi kokousten alkurukouksen suhteen, kokee hän tulleensa kokousjärjestelyissä kuulluksi muutenkin.

- Aiemmin tieto kokousajankohdista tuli melko myöhään. Toivoin siihen muutosta ja se tulikin. Nyt niistä tiedotetaan hyvissä ajoin.

 

 

Ulpu Kananen:

”Kokouksissa keskustellaan paljon”

Kirkkovaltuutettu Ulpu Kanasella on menossa toinen kausi tässä luottamustoimessa. Lisäksi hänellä on hyvä tuntuma kirkkoneuvoston työskentelyyn osallistuttuaan joitakin kertoja kirkkoneuvoston kokouksiin varajäsenenä. Kirkkoneuvosto mm. valmistelee asiat valtuuston kokouksiin ja päättää monista asioista.

- Koen valtuutettuna mielenkiintoiseksi käsitellä asioita. Kokouksissa keskustellaan paljon esimerkiksi siitä, mihin rahaa käytetään ja mikä vaikutus sillä on. Keskustelun kautta voi vaikuttaa asioihin, hän sanoo.

Kananen on myös lapsi- ja perhetyön tukiryhmän puheenjohtaja.

- Tukiryhmätyössä pystyy tuomaan enemmän ideoita ja ajatuksia esiin. Siellä työskentely on intensiivisempää kuin valtuustossa.

Ulpu Kananen ei ole kokenut seurakunnallisia luottamustoimia raskaaksi eivätkä ne ole vieneet liikaa aikaa. Useimmin kokouksia on neuvostolla ja neuvoston kokoukset ovat päivällä, mikä vaatii mm. sovittelua työn kanssa. Valtuuston kokoukset ovat iltaisin.

Yhdellä listalla tai yhden asian listalla?

Vaaleihin voisi Kanasen mielestä käydä Viitasaarella jopa vain yhdellä listalla, ilman suhteellista vaalitapaa.

- Puoluekannalla ei ole kirkkomaailmassa mitään väliä. Ilman suhteellista vaalitapaa läpi menisivät ne, joille oikeasti on tullut eniten ääniä vaaleissa.

Jos yksi lista ei onnistu, Ulpu Kananen toivoisi, että listojen ajamat asiat olisi kirjattu selkeästi ja listat eroaisivat toisistaan tavoitteiden osalta eivätkä olisi liian yleisiä. Lista voisi olla selkeästi yhden tavoitteen takana kuten perheen ja lasten asiaa ajava lista.

- Ehdottomasti kannattaa lähteä ehdokkaaksi rohkeasti mukaan. Jos pohtii asioita ja on ideoita, miten kehittää seurakunnan toimintaa tai on jokin tietty oma kohderyhmä, jonka asiaa ajaa, niin ehdolle vain. Luottamushenkilönä voi tuoda omaa ääntä kuuluville, oli se iäkkään tai lapsiperheen ääni, Ulpu Kananen kannustaa.

TS