Vanhan Kirkkosaaren hakkuut alkamassa

Vanhan Kirkkosaaren tälle kesälle suunnitellut hakkuut ovat pääsemässä vauhtiin syyskuun alussa. Puustoa poistetaan saaren keskiosista maltillisesti ja luonto- ja muinaismuistokohteita huolella varoen.

- Suunnitteluun on käytetty aikaa. Saaresta poistetaan puustoa hyvin maltillisesti, seurakunnan kiinteistötoimen työnjohtaja Tommi Raatikainen sanoo.

-Saaren erityisarvoa painotetaan urakoitsijalle. Pyrimme siihen, että maisema- ja luontoarvot otetaan mahdollisimman hyvin huomioon.

Arvokas paikka

Vanha Kirkkosaari on monelle viitasaarelaiselle monella tavalla arvokas ja rakas paikka. Sinne on syntynyt polkuja, joita nyt osittain parannellaan. Saaren virkistyskäyttö voi jopa olla entistä helpompaa tämän syksyn jälkeen.

Hakkuut kestävät arviolta puolitoista kuukautta. Koska vedenpinta on järvessä alhaalla, ei vielä ole varmuutta, mistä kohtaa poistetut rungot voidaan lastata proomuun. Joka tapauksessa mahdollisille alueille, mistä koneet kulkevat, on maastoon merkitty näkyvästi erityisesti varottavat paikat.

Vanhassa Kirkkosaaressa tehdään sekä harvennushakkuita että 13 hehtaarin uudistushakkuu. Saaren sisäosiin sijoittuvat hakkuut juurikaan näy järvelle tai mantereelle. Proomu tuo puut ER-Sahan rantaan.

Sienestys ja marjastus nyt harkiten

Vanha Kirkkosaari on tunnettu jonkin verran marjastus- ja sienestyskohteena. Tänä syksynä sen käyttö tähän tarkoitukseen kannattaa tarkasti harkita.

Lähellekään hakkuualueita ei kannata mennä turvallisuussyistä. Koiria ei pidä päästää saareen irralleen.

Töitä tehdään saaressa kahdessa vuorossa, joten siellä tapahtuu lähiviikkoina pimeälläkin.

Normaalia metsätalousmaata

Tommi Raatikaiselle on tullut jonkin verran viitasaarelaisilta puheluita hakkuista. Hän muistuttaa, että Vanha Kirkkosaari on suurelta osin normaalia metsätalousmaata. Hakkuita tehdään kymmenvuotisen metsätaloussuunnitelman ohjaamana.

Metsäinen Vanha Kirkkosaari eli Viitasaari on kaupungin keskustaa vastapäätä ABC:n kohdalta katsottuna. Kuvassa aamuaurinko nousee syksyisen Kymönkosken suunnasta Keitele-järven takaa.

TS