Kirkon korjaus maksaa 4,1 miljoonaa euroa

7.11.2019 13.31

Selvityksessä paljastui monenlaista korjattavaa

Viitasaaren kaunis kirkko tarvitsee monenlaisia korjaustoimenpiteitä, joista osa on tehtävä melko pian. Osa voisi odottaa ehkä parikymmentäkin vuotta, mutta olisi yksinkertaisinta ja ehkä halvintakin tehdä ne kaikki kerralla. Hintalappu on suuri, 4 103 000 euroa. Tämä kaikki selvisi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 6.11.

Arkkitehti Tuija Ilves esitteli kirkon korjauksen toimenpiteitä ja hintoja.

Arkkitehti Tuija Ilves ARK-Kantonen Oy:stä esitteli tilannetta PH-Rakennuttajapalvelun toimitusjohtajan Pertti Helinin kanssa. Rakennetutkimuksen on tehnyt Ramboll Finlahd Oy. Selvityksen mukaan Viitasaaren kirkko on hieno ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta kaipaa korjaustoimia kuten mikä tahansa rakennus ikääntyessään.

Kirkkoon on käynyt elokuussa tutustumassa Museoviraston intendentti Robin Landsdorff. Hän ei pitänyt mahdottomana, ettei uusiakin tiloja voisi tehdä urkuparven alle ja sakastiin. Uusina tiloina on kaivattu vessoja ja pientä keittiötä.

Vaurioita rossipohjasta kattoon

Selvitys osoitti, että rossipohjassa on kantavia puurakenteita kosketuksessa maahan. Alapohjassa on liikaa kosteutta eikä tila tuuletu. Alapohjan puhalluseristeet putoavat alas, koska kostuva tuulensuojalevy ei kestä niiden painoa. Ilveksen mukaan ongelmia on luvassa, jos tälle asialle ei tehdä jotain. Rossipohjan korjauskustannukset ovat 200 000 euroa.

Hirsirungosta on ilmeisesti lattiasienen takia alimpia hirsikertoja poistettu. Ne on korvattu puurakenteella ja lämmöneristeellä. Hirsiseinää ja yläpohjaa tukevista pystypilareista eli följareistä on poistettu osa sidepulteista jo 1920-luvun remontissa sisäpuolen paneloinnin takia. Följäreiden alapäitä on 1990-luvun korjauksessa katkaistu lattiapinnan tasoon asti. Ne eivät tukeudu enää perustuksille. Hirsiseinää vakauttavat alimmat sidehirret on poistettu sisäviisteistä ja korvattu lautakotelolla.

Rakenne pitää Ilveksen mukaan ehdottomasti saada stabiiliksi. Kirkkosaliin viime vuonna väliaikaisesti laitetut tukitangot eivät voi jäädä pysyviksi ratkaisuiksi. Onneksi nämä ongelmat ovat vain sisäviisteseinien kohdalla, eivät kaikkialla. Hirsirungon korjauskustannukset ovat 127 000 euroa.

Ulkoseinätkin kaipaavat jo toimenpiteitä. Ne ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa, mutta maalipinta hilseilee kauttaaltaan ja siinä on homepilkkuja, jotka tosin ovat lähinnä visuaalinen ongelma. Koristelistat ovat vaurioituneet. Paikoin on homekasvustoa. Peltikatteen paksu tervamaali on irronnut. Peltien ylösnostoja on kiinnitetty väärin.

Ulkoseinät on maalattu viimeksi vuonna 2006. Monien maalausten maalikerrokset ovat jo niin paksut, että maali krakeloituu. Ennen uutta maalausta entiset kerrokset on poistettava. Ulkoseinien korjauskustannukset ovat yhteensä 167 000 euroa.

Ikkunoissa on myös korjattavaa, jottei vesi kulkeudu rakenteisiin. Korjauskustannusten suuruus on 110 000 euroa. Ulko-oviin pitäisi tehdä korjauksia ja maalauksia, pääoven kynnys uusia esteettömäksi ja sakastin oveen pitäisi vaihtaa sähkölukko. Ovien korjauskustannus on 25 000 euroa.

Lasilyhty avoimeksi jälleen?

Yläpohja ja räystäätkin tarvitsevat huomiota. Yläpohjan eristeet ovat valuneet räystäille ja tuuletusrako on mennyt tukkoon. Myös laudoitusratkaisuja pitää korjata. Nyt kattokupolilla suljetun lasilyhdyn aukaisua kirkkotilaan voidaan suunnittelijoiden mukaan miettiä, jolloin kirkkosalista tarvittava savunpoistokanava voisi korvautua alhaalta avattavalla ikkunalla. Hätätilanteessa savu kertyy ylös ja voi leimahtaa siellä, jos kuumaa savua ei saada ulos. Korjauskustannukset näille ovat 38 000 euroa.

Vesikaton pellitykset ovat välttävässä kunnossa, maalipinta huonossa. Katon harjalla on reikiä ja tiivistämättömiä läpivientejä. Korjauskustannukset ovat 233 000 euroa, josta sääsuojan hinta on 124 000 euroa.

Väliseiniinkin tarvitaan jonkin verran rahaa. Jos pääurkuparven alle tehdään uusia tiloja, tulee nykyinen väliseinä siirtymään pari metriä ja kirkonpenkkejä poistetaan muutama. Joitakin seiniä myös kunnostetaan. Hintalappu on 30 000 euroa.

Tekniikkaa pakko uusia, tarvitaanko uusi rakennus?

Kirkon lämmitysjärjestelmä ja vesi- ja viemäriverkosto ovat vuodelta 1981. Kaukolämmön lämmönsiirtimien pumput alkavat olla käyttöikänsä päässä. Suunnitelmassa on ehdotus lämmönjakokeskuksen uusimisesta uuteen huoltorakennukseen, joka tulisi nykyisten vessojen ja hautausmaan työntekijöiden sosiaalitilojen tilalle. Siihen tulisi myös näitä tiloja sekä uusi ruumishuone, koska entinen on myös isojen korjausten tarpeessa.

Huoltorakennuksen hinta olisi 250 000 euroa eikä se sisälly kirkon remontin kokonaissummaan.

Huoltorakennukseen liittymättömät LVI-työt pattereiden ja kiertoilmakoneiden uusimisineen, putki- ja viemäriuudistamisineen ja mm. alapohjan ilman tulo/poistokoneen hankintoineen maksaa 391 000 euroa.

Sähköt kirkossa ovat vuodelta 1956 ja ehdottomasti uusinnan tarpeessa tulipaloriskin takia. Sähkö- tele- ja turvatekniikan uusiminen sekä vanhojen valaisinten kunnostus ja julkisivuvalaistuksen uusiminen maksaa 322 000 euroa.

Parven kaiteita pitää korottaa 10 sentillä, koska turvamääräykset ovat muuttuneet, kuorin kaide uusia ja ulkokaiteet kunnostaa. Kaideremontin hinta on 26 000 euroa. Sisäovet vaativat 33 000 euroa.

Ongelmallinen välitila

Hirsiseinien ja sisäpaneloinnin välitila on lämmittämätön ja tuulettumaton. Sinne on kosteus aiheuttanut jopa valumajälkiä. Arkkitehti Ilveksen mukaan asia on korjattavissa laittamalla tilaan lämmitysputket. Ahdas välitila ja sen kosteusongelmat ovat hänen mukaansa tyypillisiä tällaisille kirkkorakennuksille.

Sisäpinnat ehdotetaan maalattavaksi 1920-luvun asuun. Lattioiden, sisäseinien ja sisäkattojen maalaus maksaa 141 000 euroa.

Vielä tarvitaan kalusteita ja varusteita, penkit on irrotettava alapohjan töiden takia ja ne tuodaan kunnostettuina takaisin, ja mm. alttaria ja saarnastuolia kunnostetaan. Hinta on 142 000 euroa. Lisäksi urut pitää suojata ja kunnostaa takaisin käyttökuntoon, kustannus on 50 000 euroa.

Avustuksen maksimi 42,45 prosenttia

Kirkkohallitus avustaa kirkkoremontteja. Seurakunnan talouspäällikkö Kirsi Salojärvi kertoi, että maksimimäärä on 42,45 % eli tässä tapauksessa 1 741 000 euroa. On kuitenkin epätodennäköistä saada maksimisummaa, koska hakijoita on muitakin ja rahaa rajallisesti. Avustusprosentti voi olla huomattavasti pienempikin.

Remonttiarvioiden hinnat sisältävät arvonlisäveron, jota seurakunta ei voi vähentää. Salojärvi huomautti, että pelkästään alv tietää 794 000 euron maksua.

Avustusanomus matkaan pian

Kirkkohallitukselle voi avustusanomuksia jättää vuoden loppuun mennessä. Seuraava mahdollisuus on vuoden päästä. Jos seurakunta päättää jättää rakennusavustuksen, on Kirkkohallituksen päätös odotettavissa maalis-huhtikuussa ensi vuonna.

Sen jälkeen seurakunta päättää jatkosta. Loppukesään mennessä haettaisiin Museoviraston lausunto ja hyväksyttäisiin luonnokset. Seuraava vaihe olisi toteutussuunnittelu ja sen jälkeen urakkakilpailutus. Jos tänne asti edetään, seurakunta tekisi mahdollisen rakentamispäätöksen maaliskuussa 2021, jonka jälkeen kirkko menisi kiinni. Remontin arvioitu kesto olisi vuosi. Kirkko voitaisiin saada uudelleen käyttöön pääsiäisenä 2022.

Lasiseinillä kaksi pienempää kirkkotupaa?

Seurakunnassa kirkkoasiaa on työstänyt rakennustoimikunta, johon kuuluvat Tuija Ilves, Pertti Helin, Marko Jokipii Ramboll Finland Oy:stä, luottamushenkilöistä Juhani Halonen, Eero Pulkkinen ja Marjatta Ruuska ja viranhaltijoista kirkkoherra Antti Hiltunen, Kirsi Salojärvi ja kiinteistötoimen työnjohtaja Tommi Raatikainen.

Sellainen ajatus on noussut esiin, että sivuparvien alta erotettaisiin avattavilla ruutulasiseinillä kaksi ”kirkkotupaa”. Näissä 50 neliön tiloissa voisi olla esimerkiksi päiväkerhoja tai muita toimintoja yhtä aikaa, kun kirkkosalissa tapahtuu muuta. Tilat olisivat kuitenkin avattavissa kirkkosalikäyttöön tarvittaessa kuten esimerkiksi konfirmaatiojumalanpalveluksissa. Yhden väliseinän hinta olisi Helinin mukaan ehkä noin 10 000 euroa, joskin esimerkiksi ilmanvaihdon vuoksi hinta voisi nousta.

Hankkeen esittelytilaisuudessa virisikin keskustelua siitä, olisiko ratkaisu hyvä tulevina aikoina. Kirsi Salojärvi huomautti, että täydelläkin avustuksella remontin kassavaikutus olisi arviolta 99 750 euroa vuodessa eli 8312 euroa kuukaudessa peräti 20 vuoden ajan. Se sitoisi kädet kaikelta muulta, esimerkiksi muiden tilojen remonteilta. Esiin noussut kysymys oli, ajettaisiinko silloin käytännössä seurakuntatalo niin loppuun, ettei sitä enää edes kannata korjata.

Rakennustoimikunnasta olivat kirkon korjaushankkeen esittelyssä paikalla Marko Jokipiitä lukuunottamatta kaikki. Vas. Kirsi Salojärvi, Marjatta Ruuska, Juhani Halonen, Pertti Helin, Tuija Ilves, Antti Hiltunen, Tommi Raatikainen ja Eero Pulkkinen.

TS

Juttua korjattu pe 8.11. klo 11.58: Tilaisuudessa mainittu alv-summa on korjattu papereista tarkistamisen jälkeen 700 000 eurosta 794 000 euroon.

 

« Uutislistaukseen