Säästöjä syntyi, kuitenkin tilinpäätös miinusmerkkinen

Seurakunnan viime vuoden tilinpäätöksessä on sekä säästöjä että toteutumatta jääneitä asioita. Tilinpäätös on 53 141 euroa alijäämäinen.

Vuosikate on 103 540 euroa, mikä ei kata poistoja. Poistoja oli 156 681 euroa. Tuloja tuli erityisesti puunmyynnistä, noin 203 554 euroa, joka on 33 554 euroa arvioitua enemmän. Puunmyynti on mukana ulkoisissa toimintatuotoissa, jotka olivat kaikkiaan 545 210 euroa.

- Ainahan tavoite on, että vuosikatteella voidaan kattaa poistot, talouspäällikkö Kirsi Salojärvi sanoo.

Pysyvien vastaavien myyntituotot jäivät lähes toteutumatta, koska suunniteltu tonttikauppa peruuntui. Vähennystä talousarvioon verrattuna oli noin 47 800 euroa. Myös vuokra- ja pitopalvelutuotot jäivät alle budjetoidun.

- Tonttikauppa Haapaniemessä olisi tuonut 70 000 euroa. Se kaikki ei tosin olisi ollut tulokseen vaikuttavaa myyntivoittoa, koska olisi pitänyt huomioida tontin tasearvo. Se olisi kuitenkin suunnilleen estänyt alijäämän syntymisen. Tonttikauppa peruuntui ostajaehdokkaan vetäydyttyä, Salojärvi kertoo.

- Vuokratulot ovat asuin- ja liikekiinteistöistä. Koronasta johtuen seurakunta on tullut liiketila- ja tonttivuokrissa hieman vastaan. Lummeniemen osalta toteutuma oli hyvä, kesän rippileirit ja talvilomaviikot toteutuivat.

Yksityisillä on tällä hetkellä vuokralla kymmenen omakotitalotonttia ja kaksi loma-asunto- tai saunatonttia. Merkittävimmät tonttien vuokratulot tulevat Viitasaaren kaupungilta, Hotelli Pihkurilta ja kerrostalotonteista.

Henkilöstökuluissa iso vähennys

Ulkoiset toimintakulut olivat hieman vaille 1,4 miljoonaa, mikä on 94,5 % budjetoidusta. Suurin menoerä tässä ovat henkilöstökulut, noin 738 400 euroa. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista on hieman yli puolet, 52,8 %.

- Henkilöstömenoissa pudotus edellisvuoteen on merkittävä, noin 90 000 euroa. Se on henkilöstöstrategian mukainen. Sitä selittää etenkin eläköityminen ja aluekeskusrekisterin tuoma muutos sekä opiskeluvapaat, Salojärvi sanoo.

- Meiltä lähti yksi henkilö aluekeskusrekisteriin. Varsinaisesti keskusrekisteri ei tuo meille juuri mitään säästöjä, ehkä keskimäärin vuositasolla ainoastaan 2000–3000 euroa. Sen, mitä säästämme henkilöstökuluissa ja esimerkiksi postituskuluissa, maksamme keskusrekisterimaksua. Se oli viime vuonna jäsenmäärään perustuen 14 787 euroa. Lisäksi menetimme virkatodistus- ja sukuselvitystuotot, noin 10 000 euroa vuodessa.

Ansiotuloista kertyi kirkollisverotuloa noin 945 300 euroa, jossa on vähennystä lähes 13 000 euroa edellisvuodesta.

- Jäsenmäärä putosi maltillisesti, mutta onko korona vaikuttanut lomautusten kautta verotulojen vähennykseen? Toisaalta jäsenistössä kasvaa koko ajan eläkeläisten osuus, mikä näkyy verokertymässäkin, Salojärvi pohtii.

Seurakunnallisen toiminnan osalta kirkkoherra Antti Hiltunen toteaa viime vuoden olleen haastava koronan tuomien rajoitteiden vuoksi. Ilon aiheeksi hän nostaa jäsenmäärän maltillisen vähenemisen. Lapsia syntyi Viitasaarella vähän, mutta koronasta huolimatta 25 lasta kastettiin viime vuonna.

Investoinnit kirkonmäelle ja Lummeniemeen

Investointeihin meni viime vuonna 450 700 euroa, mutta Kirkkohallitukselta tuli rakennusavustusta 252 846 euroa. Seurakunnalle itselleen maksettavaa investoinneista jäi 197 854 euroa.

Viime vuoden investointeja olivat kirkon peruskorjauksen ja kirkon huoltorakennuksen suunnittelut, Lummeniemen majoitusrakennuksen katon ja saunan katon korjaus, majoitusrakennuksen wc-tilojen ja päärakennuksen sisäänkäynnin uusiminen ja päärakennuksen routasuojaus. Lummeniemen osuus oli 161 558 euroa.

Vuoden 2020 investointihankkeet toteutuivat kuten oli arvioitukin muuten, mutta kirkon ja huoltorakennuksen suunnitteluun varattu 330 000 euroa alittui. Summa ilman Kirkkohallituksen avustusta oli 236 929 euroa.

Korona näkyi sekä säästöinä että kuluina

Hallinnon kuluissa oli pieni ylitys budjetista, mikä johtui koronasta tulleista ylimääräisistä kuluista. Seurakunnallisessa toiminnassa ja hautaustoimessa säästöä syntyi palveluiden ja tarvikkeiden ostoissa ja henkilökuluissa. Koronan vaikutus näkyi myös säästöinä koulutuksista, matkakuluista, retki- ja tapahtumakuluista.

- Ylimääräisiä kuluja kertyi muun muassa maskeista, käsineistä, käsideseistä ja muusta suojaukseen liittyvästä. Osa tuli myös etätyövälineistä, Salojärvi listaa.

Huolta pienenevästä pääomasta

Kirkkoneuvoston keskustelussa nousi esiin huoli pienenevästä pääomasta. Vuodesta 2014 alkaen tilinpäätökset ovat olleet tuloksen osalta pääosin negatiivisia. Ainoastaan vuonna 2015 on päästy plussalle 775 euroa ja vuonna 2019 noin 26 270 euroa.

- Nyt meillä on ylijäämää enää reilu puoli miljoonaa, mikä on tämän kokoiselle seurakunnalle vähän. Talous ei oikein kestä negatiivisia tilinpäätöksiä, sillä ne syövät äkkiä pääomaa.

- Neuvostossa pohdittiin, mitä pitäisi tehdä. Kiinteistöstrategiaa pitäisi päivittää säännöllisesti ja se otetaan tarkasteluun tämän vuoden aikana.  Päätettiin, että elokuussa tehdään kiinteistökatselmus, jossa käydään läpi kaikki seurakunnan kiinteistöt.

- Veroprosentti nousi tälle vuodelle, mutta katsotaan, minkä verran se auttaa. Seurakunnalla on myös myytäviä tontteja ja vuokrattavia liiketiloja, toivottavasti löytyisi ostajia ja vuokraajia, talouspäällikkö Kirsi Salojärvi pohtii.

Talouspäällikkö Kirsi Salojärvi toteaa koronan tuoneen sekä säästöä että uusia menoja.

TS