Ristipistoja

Kultainen sääntö

Kesä on ollut erilainen ja mielenkiintoinen, sillä me emme ole ikinä olleet lähes koko loma-aikaa kotosalla.

Samalla sitä oppii arvostamaan niitä pieniä asioita, joita ei yleensä edes huomaa kiireessä.

Eikä lapsi oikeasti mitään suurta kaipaakaan, vain turvallisuutta, läheisyyttä, rakkautta ja sitä,että kelpaa omana itsenään. Sen kun kirjoittaa ylös niin tajuaa, että se on aika paljon.

Meidän lapsuudessa kaverille soitettiin lankapuhelimella ja loma-aikaan joutui kilometrin jos toisenkin polkemaan pyörällä nähdäkseen kasvotusten. Tänä päivänä sen yhteyden saa myös somessa ja eri sovelluksissa, joka varmasti korona-aikana oli monelle meistä, myös aikuisille, pelastus. Siksi onkin ollut mahtavaa nauttia tämä kesä luonnosta ja sen antimista yhdessä lasten kanssa uiden, kalastaen ja marjastaen. Meidän kesä on muistuttanut paljon minun lapsuuden kesiä, jotka kului uiden ja sillan pielessä mato-onkien.

Näin koulujen alkaessa tulee mieleen Kultainen sääntö. Sääntö, jota meistä jokaisen olisi hyvä noudattaa kasvotusten ja sosiaalisessa mediassa, ikään ja uskontoon katsomatta.

”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.” (Matt.7:12)

En toivo mitään muuta kuin sitä, että jokainen koulutien aloittaja, ikään katsomatta,saisi olla oma itsensä ja kelpaisi juuri sellaisena kuin on, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Ettei se puhdas lapsuuden usko ja itsevarmuus murenisi kiusaamisen tai yksinäisyyden takia.

Siunattua ja turvallista koulutietä kaikille.

Marika Kellokangas, kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen

 

Aiemmin julkaistut ristipistokirjoitukset