Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Hautajaiset antavat tilan yhteiselle surulle ja lohdutukselle. Poisnukkunutta hyvästellään virsillä ja raamatunsanoilla. Rukouksissa muistetaan sekä lähtenyttä että häntä kaipaavia.
Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voi järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa (avioliitonomaisissa olosuhteissa) yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset.
Jollei kukaan perillisistä huolehdi järjestelyistä, voi myös muu vainajan läheinen huolehtia niistä. Jos lähiomaisia ei ole huolehtii hautauksesta vainajan kotipaikkakunnan sosiaaliviranomaiset tai vainajan kuolinpaikkakunnan viranomaiset.
Hautaustoimilain mukaan on vainajan ruumis ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.
Yleensä siunaus- ja muistotilaisuus järjestetään parin kolmen viikon kuluttua kuolemasta. Tuhka on vuoden kuluessa tuhkauksesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan.
Hautajaisten järjestämisen voi aloittaa käymällä ensin seurakuntatoimistossa, jossa varataan siunauspaikka, siunausaika, pappi ja kanttori sekä paikka muistotilaisuuden pitämiseen, mikäli muistotilaisuus pidetään seurakunnan tiloissa. Samalla varataan hautapaikka sekä varmistetaan hautaoikeuden haltija ja haudan mahdollinen hoitaminen.
Viitasaaren seurakunnassa hautaus voidaan toimittaa joko arkku- tai uurnahautauksena. Lähin krematorio sijaitsee Jyväskylässä. Mikäli vainaja on ollut seurakunnan jäsen, tulee hänet siunata ennen tuhkausta. Uurna voidaan haudata arkkuhautaan, uurnahautausalueelle tai muistolehtoon. Tuhka voidaan sirotella sulan maan aikana myös sirottelualueelle.
Haudan hallintaoikeuden voi lunastaa joko 25 tai 50 vuodeksi. Hautaoikeuden haltija ei saa hautaa omistukseen, vaan kyseessä on ikään kuin vuokrasuhde, jota voi jatkaa voimassaolon umpeuduttua. Omaiset voivat lunastaa hautapaikalle jatkoaikaa, kun hallinta-aika on päättymässä. Seurakunta ottaa haudan hallinta-ajan päättymisestä yhteyttä hautaoikeuden haltijaan. Veteraanille ensimmäinen 25 vuoden hallinta-aika on ilmainen.
Siunaustilaisuuden yksityiskohdista, laulettavista virsistä ym. omaiset sopivat siunaavan papin kanssa toimituskeskustelussa, mikä käydään ennen siunaustilaisuutta. Keskustelussa voi kertoa papille asioita, jotka siunauspuheessa ja -tilaisuudessa toivotaan otettavan huomioon. Toimituskeskustelun voi sopia seurakuntatoimistoon tai pappi voi tavata omaisia myös kotona. Erityisistä musiikkitoiveista voi olla yhteydessä myös kanttoriin. Valitun musiikin tulee soveltua tilaisuuden jumalanpalvelusluonteeseen.
Muista hautaukseen liittyvistä järjestelyistä sovitaan hautaustoimiston kanssa.
Hautaoikeuden haltija toimii yhdyshenkilönä seurakuntaan päin. Hän edustaa vainajan oikeudenomistajia ja heitä, jotka voivat tulla hautaan haudatuiksi. Lisäksi hän vastaa haudan hoidosta ja muistomerkeistä.
Hautauksen jälkeen lähiomaisten tulee vuoden kuluessa haudan luovuspäivästä sopia keskenään hautaoikeuden haltijasta, jos haltijaa ei ole nimetty jo hautaa luovutettaessa.
Hautaan ei saa haudata ketä tahansa edes haltijan suostumuksella, vaan siitä on tarkat säännöt. Pääsääntöisesti hautaoikeus ulottuu ainoastaan suvun jäseniin. Tarkat säännöt on tehty siksi, että vältyttäisiin mahdollisilta hautaa koskevilta ristiriidoilta.
Haudan hoito on hautaoikeuden haltijan vastuulla. Hauta tulee pitää siistinä. Haudan voi hoitaa itse tai tehdä seurakunnan kanssa haudanhoitosopimuksen. Haudanhoitosopimus on mahdollista tehdä yhdeksi kesäksi tai viideksi vuodeksi. Seurakunta kunnostaa ja hoitaa kaikki nurmetetut hautapinnat siellä, missä koneellinen hoito on mahdollista. Muut haudat kunnostaa ja hoitaa hautapaikan haltija.
Hautaamisen kannalta välttämätön asiakirja on hautauslupa, minkä lääkäri antaa ja mikä pitää olla valmiiksi kirjoitettuna ennen vainajan siirtämistä seurakunnan säilytystilaan. Hautauslupa toimitetaan seurakuntatoimistoon tai tuhkauksen kyseessä ollessa krematorioon, minkä jälkeen vainajan hautaus tai tuhkaus voidaan suorittaa. Kuoleman todennut lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen, ilmoittaa kuolemasta ja antaa hautausluvan hautauksesta huolehtivalle omaiselle.
Hautajaisten järjestelyn voi aloittaa jo ennen hautausluvan saamista ottamalla yhteyttä seurakuntaan.
Näin toimitaan myös kirkkoon kuulumattoman vainajan kohdalla.
Kirkkoon kuuluvalle vainajalle soitetaan sanomakellot. Kirkonkellojen soittoaika varataan joko seurakuntatoimistosta tai sovitaan hautaustoimiston kanssa. Kellot soitetaan arkipäivinä klo 15 mennessä. Yleensä kellonsoitto sovitaan vainajan arkkuunlaiton jälkeen tapahtuvaan seurakunnan säilytystilaan siirron yhteyteen.
Kuolemantapauksesta voidaan kertoa myös liputtamalla. Kuolinpäivänä lippu pidetään puolitangossa iltaan saakka. Hautajaispäivänä lippu on puolitangossa aamusta alkaen. Lippu kohotetaan ylös siunaustilaisuuden päätyttyä. Suruliputusta voidaan kuitenkin myös jatkaa koko päivän joko koko- tai puolitangossa. Jos hautajaiset sattuvat viralliseksi liputuspäiväksi, on lippu loppupäiväksi nostettava kokotankoon.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä