Uutislistaukseen

Seurakunta myy maata kaupungille

Valtuutetuille oli metsäinfoa.

Viitasaaren kirkkovaltuusto kokoontui keskiviikkoiltana 22.3. Lummeniemeen päättämään muun muassa maa-alueen myynnistä kaupungille. Valtuusto hyväksyi myynnin. Kiinteistökauppa vaatii vielä tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen hyväksynnän. Kaupan kohde on osa alueesta, jossa sijaitsee matkahuollon rakennus. Määräalan koko on 2054 neliömetriä ja hinta 78 586 euroa.

Alue on ollut ennestään kaupungilla vuokralla, mutta vuokra-aika päättyi tänä talvena. Myyntihinta on 38,26 euroa neliöltä. Kaupunki oli jo aiemmin kiinnostunut ostamaan alueen ja onkin omalta osaltaan hyväksynyt kaupan. Kyseinen kortteli on asemakaavassa merkinnällä KM, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.

Valtuusto ei juurikaan keskustellut määräalan myynnistä eikä muistakaan kokouslistan asioista.

Kirkkovaltuusto nimesi Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokuntaan vuosille 2023-24 jäseneksi talouspäällikkö Kirsi Salojärven ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen toimistosihteeri Päivi Paanasen.

Kokouspalkkiot ennallaan

Valtuusto hyväksyi kokouspalkkiot alkaneelle valtuustokaudelle eli vuosille 2023-26. Palkkioihin ei tullut korotuksia. Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokouksissa kokouspalkkio on 40 euroa ja kokouksessa enimmän aikaa puheenjohtajana olleelle se maksetaan puolitoistakertaisena.

Tukiryhmien ja johtoryhmän kokouksista ei makseta palkkiota, mutta matkakulut korvataan. Kirkkovaltuuston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkio edustus- yms. tehtävien hoidosta. Toimikuntien yms. ja vaalilautakunnan kokouksissa kokouspalkkio on 40 €.

Metsä- ja talousasiaa kokousinfona

Varsinaisen kokouksen jälkeen kokousväki sai tietoiskun seurakunnan metsien nykytilasta ja seurakunnan taloudenhoidosta. Talouspäällikkö Kirsi Salojärvi selvensi muun muassa talouskäsitteitä omassa esityksessään.

Seurakunnan metsiä hoitava Mikko Kauppinen Metsä Groupilta esitteli metsätilannetta. Seurakunnalla on metsää 1785,2 hehtaaria. Kitu- ja joutomaita on 65 hehtaaria. Puuston kokonaismäärä on 228 875 kuutiometriä. Keskitilavuus on 125,1 kuutiometriä hehtaarilla. Kasvu on viisi kuutiometriä eli mottia hehtaarilla vuodessa.

- 125 mottia on noin 2,5 rekkaa, Kauppinen havainnollisti.

- Eniten on varttunutta kasvatusmetsää, yli 700 hehtaaria. Puuta on paljon. 40-60-vuotiasta metsää on paljon ja se on hyvä tilanne. Ikääntyneempää puustoa on turvemailla. Sitä mietitään, mitä tehdään. Uhkakuvia on, että tuleeko rajoitteita.

Kauppinen kertoi seurakunnan metsissä olevan leimikoita runsaat 5400 mottia vuosittain. Metsänuudistuksessa on noin 15 hehtaaria vuodessa.

Tulevaisuuden päätöksistä Mikko Kauppinen kertoi muun muassa sertifioinnista. Seurakunta voisi halutessaan vaihtaa sertifioinnin PEFC-sertifiointijärjestelmästä FSC:hen.

- Kriteerit siinä ovat tiukemmat. Metsätalouden ulkopuolista aluetta pitää olla vähintään viisi prosenttia metsämaasta, joka seurakunnan metsissä tarkoittaa 89 hehtaaria. Nyt sitä on 42 hehtaaria, Kauppinen kertoi.

Lisäksi FSC:ssä olisi rajoitetun metsänkäytön alueita viisi prosenttia. Puunostajat kuitenkin arvostavat FSC-sertiointia, mikä näkyy parempana hintana. Seurakunta voi halutessaan miettiä myös, olisiko sillä METSO-suojelukohteiksi sopivia alueita vaikkapa Kirkkosaaressa.

Mikko Kauppinen antoi valtuutetuille ajateltavaa julkisuudessa nykyään paljon esillä olevista hiilinieluista. Metsien hiilinielua voi lisätä lannoittamalla, jolla metsän kasvua voi lisätä. Nykyään seurakunnan metsissä tehdään lannoitusta noin 40 hehtaarilla vuodessa.

Kauppinen puhui myös taajamametsien virkistys- ja maisema-arvoista. Taajamametsää seurakunnalla on lähinnä Savivuorella. Taajamametsissä suositaan nykyään jatkuvakasvatusta, jolloin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita. Poiminnalla Savivuoren reunalta, kappelin ja Lummeniemen väliltä, otettiin muun muassa kirkonkorjaukseen tarvitut järeät tukkipuut. Maisemakuva ei siitä sanottavammin muuttunut.

Turvemailla päästöjä voi hillitä peitteisellä metsänkäsittelyllä eli avohakkuiden välttämisellä ja kunnostusojituksen vähentämisellä.

Ensi kesänä puunkorjuuta Vanhassa Kirkkosaaressa

Vanhan Kirkkosaaren metsätaloustoimet ovat yleensä kiinnostaneet viitasaarelaisia. Tutun maiseman ei haluta muuttuvan.

Ensi kesänä saaressa tehdään hakkuutöitä, mutta ei kovin suuressa mitassa.

- Saaren sisäosissa on sekä harvennusta että aukkohakkuutta. Maisemaa ne eivät muuta kaupunkikeskustasta katsottuna, Mikko Kauppinen kertoi.

Seurakunta tiedottaa keväämmällä tarkemmin tulevista Vanhan Kirkkosaaren metsätyökohteista.

TS

Mikko Kauppinen kertoi seurakuntien metsien tilanteesta valtuutetuille.

 

24.3.2023 16.05