Viitasaaren kirkkovaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman ja taloussuunnitelman kahdelle seuraavalle vuodelle kirkkoneuvoston esittämässä muodossa. Valtuuston kokous oli sunnuntaina 15. joulukuuta.

Talousarvio on alajäämäinen 73 206 euroa. Alijäämää on tulossa myös kahtena seuraavana vuotena. Teuvo Ruuhi luonnehti, että takana on ylijäämäisiä vuosia, jolloin ei yksi alijäämäinen vuosi ole vielä murhe, mutta seuraavat ovat. Toisaalta hän muistutti, että ei seurakunnan toiminta ole pelkkää rahojen siirtelyä.

Puheenjohtaja Maria Kaisa Aula huomautti, että jos ensi vuoden lisäksi myös 2026 näyttää alijäämää, osoittaa kriisiytyvän seurakunnan mittari tuolloin punaista. Hän totesi, että se on hyvä muistaa.

Yksi kriisiytyvän seurakunnan mittari on myös kassan riittävyys maksuihin päivissä mitattuna. Talouspäällikkö Kirsi Salojärvi kertoi sen olevan vuoden vaihtuessa 60:n ja 70:n välissä. Se on paljon parempi kuin vuotta aiemmin, mutta ei yllä vielä ohjelukuun 90. Sinne se ei näytä yltävän kahtena seuraavanakaan suunnitelmavuotena.

Talouspäällikkö kuvasi, että taloustilanteeseen vaikuttaa aika paljon puukaupan ja tonttikaupan osuuden pienentyminen. Parina vuonna Kirkkosaaresta on jouduttu tekemään tuhohyönteisten vuoksi ylimääräisiä hakkuita. Toki paluu normaaliin on yhä lähes 200 000 euroa vuodessa puukauppatuloja.

Talousarvion kulupuolella nousi esiin kaukolämmön hinnan nousu, jota talouspäällikkö kuvasi järkyttäväksi:

- Hinta nousee taas tammikuun alussa 18 prosenttia. Viimeksi se nousi maaliskuussa 15 prosenttia. Lisäksi vedenkin hinta nousee, se korotus ei ehtinyt edes budjettiin.

Lämmityskulut ovat seurakuntatalon osalta noin 50 000 euroa ja kirkon osalta noin 30 000 euroa. Nämä kiinteistöt ovat kaukolämmössä.

Maria Kaisa Aulan mukaan voisi miettiä maalämpöä tai muita vaihtoehtoja. Myös varavaltuutettu Taneli Kinnunen oli vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kartoittamisen kannalla. Hän mainitsi myös neuvottelumahdollisuuden.

Valtionrahaan muutos, hautausmaksut huolettavat

Talousarvioon tuo muutosta myös valtionosuuden muutos. Kun aiemmin valtionosuuden oli tarkoitus kattaa 80 prosenttia seurakuntien hoitamista hautaustoimesta, väestökirjanpidosta ja kulttuurihistoriallisten kohteiden hoitamisesta, on osuus ensi vuonna vain 50 prosenttia. Seurakuntia ohjeistetaan kattamaan entistä enemmän kuluja nostamalla hautaustoimen maksuja.

Toisaalta saatavaan valtionrahaan vaikuttaa Viitasaaren osalta myönteisesti se, että kirkon sisällä tuen jakoperusteita muutetaan.  Tähän saakka on huomioitu vain kunnan asukasmäärä, mutta jatkossa tukeen vaikuttavat esimerkiksi se, paljonko seurakunnalla on kulttuurihistoriallisia rakennuksia.

- Viitasaarella haudataan hurjan paljon ulkopaikkakuntalaisia. Sitä ei ole otettu tähän asti huomioon. Jatkossa se huomioidaan, samoin väestörakenne. Ensi vuonna 50 prosenttia tulee vanhalla perusteella ja 50 prosenttia uudella, talouspäällikkö kertoi.

Valtuustossa nousi esiin huoli siitä, kuinka paljon hautaustoimen maksut asiakkaille nousisivat. Toisaalta kokouksessa muistutettiin, että vähävaraisen omaisen hautaamiseen voi hakea hyvinvointialueelta hautausavustusta.

Hautaustoimen maksujen korotukset ovat tulossa kirkkoneuvostoon heti alkuvuodesta.

Kokouksessa kyseltiin myös hautapaikkojen hallinta-ajasta. Vt. kirkkoherra Hannu Huttunen muistutti, että kiinteistö on seurakunnan ja hautapaikat ovat pääsääntöisesti määräaikaisia. Hän kertoi ymmärtävänsä, miten pahalta tuntuu, jos sukulaisen haudalle ei pääse vuosiin ja sitten se näyttääkin kadonneen.

Kirkkoherra ja talouspäällikkö kertoivat, että seurakunta pyrkii ja usein pystyy olemaan suoraan omaisiin yhteyksissä. Jatkoaikaa tarjotaan, kun hallinta-aika alkaa olla lopussa. Viitasaarella hallinta-aika on joko 25 tai 50 vuotta sen mukaan, miten omaiset ovat sen valinneet. Jos omaisia ei jostain syystä tavoiteta, haudalle laitetaan yhteydenottopyyntö eli hauta niin sanotusti laputetaan. Jos vieläkään ei saada yhteyttä, voidaan asiasta yleisesti tiedottaa lehti-ilmoituksella. Tyypillisesti näissä kuluu pitkä aika, jopa vuosia, vasta sitten hauta siirretään seurakunnan haltuun ja kivikin voidaan poistaa.

Lisäksi on olemassa vanhoja hautoja, jotka on aikoinaan myyty pysyvästi suvulle ainaishautoina. Ne ovat edelleen ainaishautoja.

Hallinta-aika tarkastetaan myös aina, kun hautaan tulee uusi hautaus. Talouspäällikkö neuvoi myös kysymään seurakuntatoimistosta, jos omaisen haudan hallinta-aika pohdituttaa.

Keskustelussa nousi esiin Minna Hännisen huomiona myös se, että Viitasaaren hautausmailla ei nyt ole lohkokarttoja. Jos hautausmaalla ei satu olemaan henkilökuntaa paikalla, ei kävijä välttämättä saa apua tietyn haudan etsintään. Keskustelussa tuli kannatusta karttataulun järjestämiseksi hautausmaille. Jukka Puustinen mainitsi, että lohkonumerot eivät mene loogisessa järjestyksessä. Varavaltuutettu Seija Ruuska ehdotti selvittämään, kuinka kalliiksi tulisi liittyä sähköiseen Hautahaku.fi-palveluun.

Valtuusto hyväksyi erillisenä asiana myös hautaustoimen päivitetyn ohjesäännön. Siinä on muutosta edelliseen muun muassa siten, että tarpeettomat määräykset hautausmaakatselmuksesta ja räjäytystyöstä on poistettu ja lisätty ohjeistusta esimerkiksi haudan peittämisen aikataulusta. Ensi vuonna seurakunta tekee myös hautausmaiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.

TS

Aiempi uutinen kirkkoneuvostosta:
Budjettiehdotuksessa rahaa urkuihin, robottileikkuriin ja ehkä lukkoihinLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjatLinkki avautuu uudessa välilehdessä