Kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan viime vuoden tilinpäätöksen. Tilikauden tulos on 327 454 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma ei sisällä kertaluonteisia eriä kuten omaisuuden myynneistä saatuja myyntituloja.

Toimintatuotot olivat vajaan miljoonan eli 981 556 euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 181 956 euroa. Tuloja kasvatti etenkin metsä, sillä kirjanpainajatuhojen ja niiden estämiseksi hakkuita oli tehtävä ennakoitua enemmän. Myös pitopalvelu- ja majoitustuloissa sekä vuokratuloissa oli nousua. Puun myyntitulot olivat kokonaisuutena hieman alle puoli miljoonaa euroa. Kirkollisverotuotot olivat liki 1,4 miljoonaa, tarkasti sanottuna 1 375 055 euroa. Verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna runsaat 152 000 euroa.

Vuosikatteeksi muodostui hieman alle 547 500 euroa.  Vuosikatteella voidaan kattaa suunnitelman mukaiset poistot täysimääräisesti, sillä poistot olivat yhteensä noin 219 000 euroa.

Ulkoiset toimintatuotot olivat yhteensä noin 982 500 euroa. Ulkoiset toimintakulut olivat runsaat 1,8 miljoonaa euroa. Suurin erä tässä olivat henkilöstökulut, joita oli noin 920 000 euroa. Toimintakuluja kasvattivat lämmityskulujen nousu, luottotappiot ja sähkökulut. Seurakunnan rahojen riittävyys oli vuoden lopussa 72 päivää, kun vuotta aiemmin se oli kolme päivää. Seurakunnan omavaraisuusaste oli 87 prosenttia.

Investointeihin meni alle 50 000 euroa. Investointeina oli suurimpina aiemmin laskuttamaton kirkon sprinkleriliittymä ja kaksi robottiruohonleikkuria.

Tilinpäätös menee kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto esittää valtuustolle, että se päättää siirtää tilikauden ylijäämän taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Tämän siirron jälkeen ylijäämä osoittaa liki 1,09 miljoonan euron ylijäämää.

Seurakunta hakee uutta metsäsertifiointia

Seurakunnan metsät ovat tällä hetkellä PEFC-sertifikaatin piirissä Metsäliito Osuuskunnan kautta. Ympäristödiplomin valmistelun ja paremman puunmyyntitulon vuoksi seurakunta hakeutuu FSC-sertifioinnin piiriin. Seurakunnan maa-alueet täyttävät sen ehdot ilman suurempia toimenpiteitä.

Seurakunta on jo aiemmin suojellut merkittävät määrät alueita, muun muassa Permosrannan saaret, ja lisäksi erityiskohteita ja suoalueita on vähäisen metsänkäsittelyn piirissä. Liittymiseen tarvittavat hakutoimenpiteet tapahtuvat Metsäliito Osuuskunnan kautta metsänhoitosopimukseen pohjautuen.

FSC:n katsotaan toteuttavan tällä hetkellä parhaiten metsäsertifioinnin tavoitteita ympäristönäkökulmasta. FSC on lyhenne sanoista Forest Stewardship Council eli Hyvän metsänhoidon neuvosto. Se on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka toimii ympäristön huomioonottavan, sosiaalisesti vastuullisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon puolesta.

FSC:n etuja luonnon kannalta on muun muassa se, että viisi prosenttia metsistä jätetään käsittelemättä ja viisi prosenttia käsitellään metsäekosysteemin kannalta erityiskohteina. Lisäksi metsään jätetään järeitä eläviä säästöpuita ja lahopuuta. Vesistöjen suojavyöhykkeet säilytetään puustoisina. Arvokkaita ja uhanalaisia elinympäristöjä turvataan. Arvokkailla lintukohteilla vältetään kesähakkuita. Uhanalaisten metsälajien elinpaikat turvataan.

FSC-sertifiointi voi parantaa metsänomistajan asemaa puunmyyntitilanteessa, sillä FSC-sertifioidulle puulle on hyvä ja kasvava kysyntä. FSC-puusta on myös mahdollista saada parempaa hintaa kuin PEFC-puusta.

Valtuustolle eriävä mielipide kirjattavaksi

Kirkkovaltuusto palaa seuraavassa kokouksessaan helmikuiseen kokoukseen kirkkoherran vaalia koskevan pykälän osalta. Helmikuun kokouksessa kirkkovaltuutettu Hannu Gladin jättämä eriävä mielipide huomioitiin, mutta kysymys sen kirjaamisesta jäi epäselväksi. Myöhemmin lisäohjeistuksen mukaan on selvinnyt, että hyvän kokouskäytännön mukaisesti eriävä mielipide olisi tullut merkitä pöytäkirjaan. Asian merkitseminen pöytäkirjaan jälkikäteen ei ole mahdollista, mutta siitä voidaan tehdä erillinen päätös ja todeta jätetty eriävä mielipide. Kirkkoneuvosto esittää valtuustolle, että se toteaa ja kirjaa kirkkoherran vaalista jätetyn eriävän mielipiteen.

Kirkkoherran vaalissa kirkkovaltuusto valitsi äänestyksellä kirkkoherraksi Minna Rantalaisen. Hän sai 16 ääntä. Toinen ehdokas oli Pirkko Hänninen. Hän sai kolme ääntä. Päätöksestä jätti valtuutettu Hannu Glad eriävän mielipiteen, jonka allekirjoittajina olivat hänen lisäkseen Arvo Pietiläinen ja Minna Hänninen. Eriävässä mielipiteessä he katsoivat, etteivät voi yhtyä kirkkovaltuuston päätökseen. He näkivät asian niin, että on ohitettu pätevämpi kirkkoherraehdokas Pirkko Hänninen päätöksen teossa. Eriävän mielipiteen jättäjät vetosivat Hännisen toimimiseen pappina 26 vuotta, josta kirkkoherrana 11 vuotta, ja hänen 20:een erilliseen lisäkoulutukseen virkaa hoitaakseen.

Kirkkoneuvoston pöytäkirjoihin tarkkoine kirjauksineen pääsee tästäLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

TS