Uutislistaukseen

Uudesta avioliittolaista vilkas keskustelu kirkkovaltuustossa

Uuteen avioliittolakiin liittyen kirkkovaltuustossa käytiin 12.1. poikkeuksellisen vilkas, mutta samalla erilaisia mielipiteitä kunnioittava keskustelu. Eduskunnan säätämä tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan 1.3.2017. Lain mukaan avioliittoon Suomessa voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkolliskokouksen jäsen Maria Kaisa Aula pohjusti keskustelua kertomalla valtuutetuille, millainen tilanne evankelis-luterilaisessa kirkossa on. Asia oli valtuuston kokouksessa ilmoitusasiana.

Kirkolliskokouksessa se oli esillä marraskuussa. Kirkolliskokous sai piispainkokouksen selonteon kirkon nykyisestä opista, jonka mukaan samaa sukupuolta olevia ei kirkollisesti vihitä eikä heidän avioliittoaan kirkollisesti siunata, mutta rukoustilaisuus voidaan järjestää.  Oikeudellinen selvitys puolestaan vahvisti kirkolliskokoukselle, että kirkko voi muodostaa kantansa vapaasti eli uusi laki ei velvoita kirkkoa. Kirkkolaki tai kirkkojärjestys eivät ota varsinaisesti kantaa vihittävien sukupuoleen, mutta kirkollisten toimitusten kirjan vihkikaavassa kysytään tahdon-kysymykset sulhaselta ja morsiamelta eli mieheltä ja naiselta.

Kirkolla on ollut toimitusten kaava samaa sukupuolta olevien rekisteröidyn parisuhteen siunaamiseen, mutta se raukeaa uuden avioliittolain myötä.

Kirkolliskokouksessa on myös selvitettävänä, mitä seuraisi, jos kirkko luopuisi vihkioikeudesta kokonaan ja vain siunaisi avioliitot.

Maria Kaisa Aulan mukaan kirkko on tietynlaisessa ”pattitilanteessa”. Nykyopin mukaan samaa sukupuolta olevia ei vihitä ja monet ovat siihen tilanteeseen tyytyväisiä.  Osa on pohtivalla kannalla. Osa papeista ja maallikoista kannattaa puolestaan hyvin määrätietoisesti molempien sukupuolten avioliittoon vihkimistä. Kannan muuttamista ei ole kuitenkaan kirkolliskokouksessa vireillä. Uuden linjan ottaminen vaatisi ¾ enemmistön kirkolliskokouksessa.

– Niinpä tulee olemaan 1.3. lähtien aivan varmasti pappeja, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia ja haluavat omalla ”kapinoinnillaan” lähteä luomaan painetta kirkon kannan muuttamiseen. Nähtäväksi jää mitä seuraamuksia näille papeille kirkon sisällä tulee, mutta julkista keskustelua tästä taatusti seuraa, arvioi Maria Kaisa Aula.

Hän arvioi, että jos ”pattitilannetta” ei saada purettua, saattaa se johtaa pitkään jatkuvaan, kirkkoa heikentävään julkiseen väittelyyn sekä jopa kirkon jonkinlaiseen hajaannukseen.

– Avioliitto ei kuitenkaan mielestäni ole kirkkomme pääasia, vaan ihan muut asiat Jeesuksen opetuksessa, Aula pohti.

Hänen mielestään olisi tärkeä löytää tapa, jolla erilaiset avioliittokäsitykset voisivat kirkon sisällä elää ”rauhanomaisessa rinnakkainelossa”.

­- Monella on hyvin vakaa kanta, jota tuskin pystytään muuttamaan, vaikka kuinka keskusteltaisiin.  Mutta ottamalla mallia Ruotsin ja Norjan kirkoista, voitaisiin välttää kirkkoa heikentävä hajaannus. Siellä on annettu pappien itse valita, vihkivätkö he samaa sukupuolta olevia vai eivät, Aula sanoi harvinaisen pitkässä puheenvuorossaan.

Papit eivät vihi, kirkossa ei vihitä

Kirkkoherra Antti Hiltunen kertoi, että samaa sukupuolta oleville kuulutukset voi hakea ja ne hoidetaan ja kirkossa voidaan lukea esirukous. Kirkon avioliittokäsityksen mukaisesti ei kuitenkaan vihitä avioliittoon tai siunata avioliittoa, jos osapuolet ovat samaa sukupuolta. Kirkkoherra kertoi ohjeen olevan, että niin haluttaessa samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja heidän puolestaan voidaan rukoilla ja paikalla voi olla muitakin. Kyseessä on kuitenkin aivan eri asia kuin ”sormusten kanssa” toimittaessa.

Vihittävä pari voi pyytää vihkimistä esimerkiksi maistraatista myös muualle kuin maistraatin virastoon. Hiltusen mukaan kirkossa ei tällaista vihkitoimitusta voida pitää, mutta esimerkiksi Lummeniemen leirikeskusta voidaan vuokrata hääjuhlaa varten.

- Kirkolla voi olla erilainen avioliittokäsitys kuin valtiolla. Kirkolliskokous päättää siitä ja minulle riittää se, mitä kirkolliskokous sanoo, kirkkoherra kertoi oman menettelymallinsa asiassa.

Kuulutetaan ja esirukoillaan, muttei vihitä tai siunata: Onko ristiriitaa?

Kirkkovaltuutettu Olli Helle kysyi, kuinka pitkälle kirkon yhtenäisyys voi mennä. Hänestä joskus pitäisi hajaannus hyväksyä.

- Seurakunta kuuluttaa ja esirukoilee, mutta ei vihi tai siunaa, minusta siinä on ristiriita. Eikö kirkon perustu siihen, että homoseksuaalista suhdetta pidetään syntinä, vääränä, Helle sanoi.

- Ei, vaan kanta perustuu siihen, että kirkon avioliittokäsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen, ja rukoillaan ihmisten puolesta. Mutta minulla ei ole se kirkon paras tietämys, kirkkoherra sanoi.

Olli Helle vastasi, että hänestä Lummeniemen vuokraus on ok.

Maria Kaisa Aula huomautti, että Luther siirsi avioliiton yhteiskunnalliseksi asiaksi, kun avioliitto katolisessa kirkossa sen sijaan on sakramentti.

Mauri Kananen sanoi, ettei lapsiasiaa saa unohtaa, vaan lapsella on oikeus sekä isään että äitiin.

Juhani Halonen oli sitä mieltä, että kaikilla kirkon jäsenillä on oikeus saada samat palvelut, ja että on jokaisen oma asia, kenen kanssa menee naimisiin.

Marjatta Ruuska kommentoi, että muuttuneessa maailmassa täytyy hyväksyä ja olla suvaitsevainen lähimmäinen. Hänen mukaansa jokainen saa mennä naimisiin kenen kanssa haluaa ja jokainen tulee autuaaksi omassa uskossaan, ei ole oikeaa tai väärää.

Raija Kuronen sanoi hyväksyvänsä, että ihmiset ovat erilaisia, mutta rekisteröity parisuhde olisi ollut riittävä ratkaisu, koska Raamatun mukaan avioliitto on miehen ja naisen. Hän huomautti myös, että kun asia tulee lähipiiriin, tilanne on helpompi hyväksyä. Ulpu Kananen muistutti, että muutostarpeessa kyseessä oli perintöoikeus.

Arvo Pietiläisen mukaan homoseksuaaleja on ollut ajan alusta lähtien, ”ennen ne on vain tapettu”. Nyt on suvaitsevaisuudessa päästy Pietiläisen mukaan sen verran pitkälle, että asia on pakko hyväksyä. Hän sanoi, ettei ota kantaa pitäisikö vihkiä kirkollisesti vai ei.

Kirkkoherra kehui kokousta hienosta keskustelusta ja sanoi, että sellaiseen valtuutetuilla pitää olla valmius.

- Minulla itselläni ei ole lopullista kantaa vielä, olen edelleen matkalla. Kirkolla itsellä on kuitenkin oikeus muodostaa oma avioliittokäsityksensä. Siitä ei päätä eduskunta, ei tiedotusvälineet eivätkä kapinoivat papit, Antti Hiltunen painotti.

Kaikki ovat tervetulleita seurakuntaan

Antti Hiltunen ja Maria Kaisa Aula korostivat molemmat sitä, että avioliittolinjasta riippumatta on seurakunnassa kaikkien tärkeä toimia niin, että myös seksuaalisesti eri tavoin suuntautuneet ihmiset ovat toimintaan tervetulleita. Kaikki ovat lähimmäisiä eikä ketään pidä syrjiä ominaisuuksiensa perusteella.

- Toivon, että homoseksuaalisuudesta uskalletaan puhua siinä mistä muustakin, kirkkoherra sanoi ja totesi asiassa olleen vaikenemisen kulttuuria.

Kukaan kokousväestä ei puhunut tuomitsevasti homoseksuaaleista, vaan keskustelu keskittyi nimenomaan avioliittoon vihkimiseen.

 

Tuija Siidorow

 

2017-01-20 20:23:01.0