Minna Rantalainen (vas.), Elina Räsänen ja Kalervo Huttunen allekirjoittivat Uuden testamentin luovutuskirjan. Alvar Aallon suunnittelemista kynttilänjaloista yksi oli allekirjoituspöydällä.

Kotiseutuyhdistys Viitasaari-Seura ry:n omistama Uusi testamentti vuodelta 1548 on siirtynyt Viitasaaren seurakunnan omistukseen seuran ja seurakunnan sopimuksella. Juhlava luovutustilaisuus ja sopimuksen allekirjoitustilaisuus pidettiin Viitasaaren kirkossa Runebergin päivänä 5. helmikuuta.

Seurakunta on säilyttänyt teosta jo 1980-luvulta alkaen arkistossaan. Se on ollut välillä myös yleisön nähtävillä.

Kyseinen kirja on arvoteos, sillä Se Wsi Testamenti (Se Uusi Testamentti) on ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista. Suomennoksen tekijä on Mikael Agricola. Vastaavia teoksia on säilynyt vain runsaat 60 kappaletta. Viitasaarelle päätynyt kirja on huonokuntoinen ja siitä puuttuu sivujakin, mutta se on siitä huolimatta lukukuntoinen ja suoranainen aarre.

- Tämä on historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä asia, luovutuksen seurakunnan puolesta vastaanottanut kirkkoherra Minna Rantalainen luonnehti.

Toiveissa on, että teos pääsisi lisätutkimuksiin museotutkijan hankkeessa ja mahdollisesti jossakin vaiheessa esille Viitasaarella lasivitriinissä. Teoksessa on tutkijoita kiinnostavia, käsin kirjoitettuja latinankielisiä reunahuomautuksia.

- Kirja on erityisen kulunut Luukkaan jouluevankeliumin kohdalta, joten erityisesti sitä on luettu paljon, Rantalainen kertoi.

Kirja on saanut ajan patinaa lähes 500 vuoden aikana.

Viitasaari-Seuran puolesta luovutuskirjan allekirjoittivat puheenjohtaja Kalervo Huttunen ja varapuheenjohtaja Elina Räsänen. Huttunen oli selvittänyt teoksen aiemman omistajan, Alexandra Kinnusen historiaa. Seuran edeltäjä, Viitasaaren museotoimikunta, oli saanut sen Kinnuselta. Ajatuksena silloin oli ollut, että Viitasaarelle perustetaan museo. Siihen Kinnunen halusi arvoteoksensa lahjoittaa.

Tiedossa ei ole, miten Uusi testamentti on päätynyt Kinnusen omistukseen. Kinnunen oli itse viitasaarelaissyntyinen helluntaievankelista.

- Alexandra Kinnunen oli syntynyt 23.9.1894 Kolima II -tilalla isättömänä, Huttunen kertoi historialähteistä selvittämiään taustoja.

Huttusen mukaan Kinnusen äiti avioitui myöhemmin ja kuoli vuonna 1904. Aviomies jäi asumaan kolmen nuorimman lapsen kanssa heidän silloiseen kotiinsa, mutta opettaja Juho Etelämäki otti vaimonsa Loviisan kanssa kasvattilapsekseen lapsista viisi, mukaan lukien Alexandran.

Etelämäki kustansi Alexandran koulunkäyntiä yhteiskoulussa Viitasaarella vuoden, mutta sitten Etelämäen vanhemmat tarvitsivat apua kotipaikkakunnallaan Vimpelissä. Perhe muutti sinne, myös Alexandra.

Sen jälkeen Alexandran on täytynyt muuttaa Helsinkiin, jossa hänen kerrottiin liittyneen Pelastusarmeijaan. Myöhemmin hänen sanottiin menneen helluntaiseurakuntaan. Sen jälkeen hän toimi kiertävänä evankelistana. Hän oli myös aktiivinen Naisevankelistojen Sairashuolto ry:n jäsenenä.

Sittemmin Alexandra Kinnunen on ollut jälleen synnyinpitäjässään. Tallessa on 26.6.1952 Vilppulassa päivätty kirje, joka oli Uuden testamentin ja muutaman muun teoksen mukana hänen lähettäessään ne museotoimikunnalle. Leppäniemi, Kärnä oli neiti Alexandra Kinnunen kuitenkin ilmoittanut tässä kirjeessä osoitteekseen mainiten olleensa Vilppulassa vain tilapäisesti. Pasalan kylällä syntynyt Kinnunen kuoli Helsingissä vuonna 1974.

Uusi testamentti on saanut suojakannet tiettävästi 1800-luvulla.

Teoksessa on myös kuvitusta.

Painoksesta Viitasaarelle päätyneen kappaleen tekevät erityisen mielenkiintoiseksi ja ainutlaatuiseksi reunahuomautukset.

Alexandra Kinnunen lähetti kirjoja museotoimikunnalle kirjeen mukana v. 1952.

Kirkkoherra Minna Rantalainen ja Viitasaari-Seuran pj. Kalervo Huttunen sekä aarre vuodelta 1548.

TS