Uutislistaukseen

Paasto voi olla muutakin kuin ruuasta paastoamista

28.2.2017 21.17

Paastosta keskustelevat kirkkoherra Antti Hiltunen ja kanttori Anna Karjalainen.

Antti: - Paastosta ajatellaan edelleenkin usein, etteivät luterilaiset paastoa. Paastoa ajatellaan usein myös ruokavalioasiana.

Anna: - Paastoa voisi ajatella itsensä nollaamisena.

Antti: - Niin. Mielestäni paasto on sitä, että jättää tekemättä sellaista, mitä muuten voisi tehdä. Antaa aikaansa sen sijaan jollekin muulle. Ekopaasto voisi olla sitä, että en aja autolla lyhyttä matkaa, vaan kävelen tai pyöräilen. Mutta ei paasto silti ole pelkkä ekoasiakaan. Se voisi olla vaikka sitä, ettei katso televisiota, vaan tekee sillä aikaa jotain muuta. Olennaisempaa kuin se, mistä karsii, on se, mille sen sijaan antaa aikaa. Pääsiäiseen valmistautumisessa pidetään isompi paasto, mutta toinen paastonaika on adventtiaika. Sehän on vähän naurettavaakin, kun samaan aikaan osuu pikkujouluaika.

Antti: - Tuhkakeskiviikko käynnistää pääsiäisen paaston ajan. Laskiaisena laskeudutaan paastoon, on hernekeittoa ja pulkat hauskoine mäenlaskuineen, että jaksetaan paastota. Etelä-Amerikassa ja eteläisemmässä Euroopassakin on karnevaali, jossa jätetään jäähyväiset lihalle. Pääsiäispaaston aika on seitsemän viikkoa, sunnuntai-päiviä ei lasketa. Jeesus paastosi 40 päivää. Paasto alkaa tuhkakeskiviikosta, tänä vuonna 1.3. Tosin papiston paasto alkaa jo aiemmin. Tuhka on katumuksen merkki, sitä ripoteltiin päälle ja pukeuduttiin säkkiin. Meillä jokaisella on jotakin katumista.

Anna: - Virsi 56, säkeistöt kaksi ja neljä sopivat tähän: Saata minut, Jeesukseni, turhuudesta maailman turvaan veren kalleimman. Anna rauha tunnolleni, poista tuskat painavat, epäilykset vaikeat. / Nöyränä ja hiljaisena kannat piikkikruunua, riiisuttuna, heikkona. Häpeissäni, Jeesus, tunnen, että olen syyllinen, kova, kevytmielinen.

Anna: - Paasto on Jeesuksen kärsimyksen ja oman itsen tutkimisen aikaa.

Antti: - Jeesus lähti kulkemaan kohti Jerusalemia ja kuoli siellä. Hän teki sen vuokseni. Minäkin olen antanut aiheen siihen. Paasto ei ole vain historian muistelua, vaan hengellinen matka.

Anna: - Kun tehdään otsaan tuhkaristi, ollaan ristinkantajia, ja jo kasteessahan meihin piirretään risti.

Antti: - Risti on kristittyjen tunnus, mikä kertoo kuoleman voittamisesta. ”Ota vastaan katumuksen ja sovituksen merkki.” Siinä on sekä synnintunnustus että synninpäästö samalla.

Anna: - Virsi 56, kolmas säkeistö: Avaa silmäs, että saisin rakkauttas katsella, Jeesus, uhrikaritsa. Kannat synnit ristinpuussa puolestani kärsien vihan liekin hirmuisen.

Anna: - Messussa jätetään enkelten ylistyslaulu ja Kunnia sekä kiitosvirsi pois. Muuten paaston aika kulminoituu musiikissa kiirastorstaihin ja pitkäperjantaihin. Ajankohta voidaan huomioida niin, että juhlavammat instrumentit vaihtuvat mietiskelevämpiin musiikissa.

­Antti: - Paastonajan loppupää näkyy suuremmissa seurakunnissa ehkä siten, että ihmisillä saattaa olla jo perinne käydä kuuntelemassa passioita. Pienissä seurakunnissa niitä ei ole. Se, mikä tekee mieli sanoa, niin yhteisvastuukeräyksen ja paaston ajan sattuminen samaan aikaan ei ole sattumaa. Suomalainen, luterilainen tapa on antaa rahaa ja se sopii hyvin paaston aikaan.

Anna: - Virren 318 neljäs eli viimeinen säkeistö tiivistää asiaa: Ainoa puhtaus, syntisen uskallus, tuskassa lohdutus: pyhyytesi. Vaatteeksi anna se! Ohjaa ja varjele jokainen askele, Jeesukseni. Tässä ollaan koko kristillisen kirkon olemisen keskellä.

Antti: - Pääsiäisessä ei ole niin paljon hössötystä kuin joulussa. Ollaan tekemisissä ydinkysymysten kanssa. Myös luterilaisessa kirkossa pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla, vaikka mediassa se on jostain syystä jäänyt vähemmälle luterilaisten suurimpana juhlana.


Anna Karjalainen ja Antti Hiltunen keskustelivat paastosta. Tuhkaristi otsassa on katumuksen merkki, joka tuhkakeskiviikon messussa laitetaan otsaan.

TS

 

Tänä vuonna jo kuudetta kertaa järjestettävä Ekopaasto-kampanjaLinkki avautuu uudessa välilehdessä käynnistyy tuhkakeskiviikkona 1.3. Kampanja jatkuu 16.4. saakka, jolloin juhlitaan pääsiäistä ja paaston päättymistä. Ekopaastossa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

Kampanja kutsuu tällä kertaa hiljentämään ympäristön hyväksi asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja vaatetukseen liittyvissä teemoissa. Lisäksi kampanja kannustaa etsimään hiljentymisen keinoja kiireisessä arjessa. Vinkkejä omaan paastonviettoon voi etsiä tänä vuonna ensimmäistä kertaa verkkoon avattavan paastopolun avulla. Paastopolku tarjoaa käytännönläheisiä ja helposti arjessa toteutettavia ideoita ekopaastoamiseen. Paastopolku aukeaa Ekopaasto.fi -sivustolla tuhkakeskiviikkona 1.3.

Kampanjaan voi osallistua myös FacebookissaLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja TwitterissäLinkki avautuu uudessa välilehdessä Ekopaaston tileillä. Lisäksi Ekopaasto isännöi Kirkko Suomessa -Instagram-tiliäLinkki avautuu uudessa välilehdessä viikolla 10. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto-kampanjan yhteistyökumppaneina ovat tänä vuonna Suomen LuonnonsuojeluliittoLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja MartatLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

 


Tallenna

Tallenna