Pyhätyö52-haasteita toteutettiin julkisesti ja yksityisesti koko vuosi

Ihan ensimmäinen #pyhätyö52-haaste oli "Kutsu joku syömään". Haastevideolla nähtiin seurakuntamestari Seija Ruuska ja idean isä, seurakuntapastori Sami Siltanen.

Viitasaaren seurakunnassa on julkaistu kuluneen kirkkovuoden jokaisena sunnuntaina hyvään tekoon kannustava haaste. Ensimmäisestä adventista 2017 alkaneen kampanjan nimi oli #Pyhätyö52. Kampanjasta tuli hyvää palautetta. Rohkeimmat innostuivat vastaamaan haasteeseen julkisesti, mutta useammat "kaikessa hiljaisuudessa".

Mistä #Pyhätyö-idea lähti, seurakuntapastori Sami Siltanen?

- Olen aika häpeilemättä aina myöntänyt, että projektin juuri on Ylen DocVenturesin kaavassa: viikon aihe ja haaste. Ajettiin 2016 joululomalla Poriin vaimoni Sannan kanssa ja pohdittiin autossa, miten seurakunnalla on jo valmis viikon aiheiden kierto, jota voisi hyvin hyödyntää. Eka idea taisi olla luomakunnansunnuntaina toteutettu "kerää kymmenen roskaa".

Oliko kerran viikossa julkaistavien videoiden tekeminen iso työ? Mikä oli suurin homma?

- Suurin osa videoista on noin 10-15 sekunnin nopeita klippejä, joiden tekemiseen ei mennyt paljoa aikaa. Kun klippejä kuvasi neljä-viisi parin päivän sisään ja editoi sekä ajasti kaikki kerralla, työ oli enemmän kuin kohtuullista. Ylivoimaisesti suurimman osan sai kuvattua muiden töiden ohessa tai työkavereiden työpisteillä. Esimerkiksi Karoliinan portailta kuvattu haaste kesäteologi-Liisan kanssa oli sovittu etukäteen, kun päätettiin lähteä tutustumaan portaisiin töiden jälkeen. Kamera ei paljoa paina eväiden päällä.

- Eniten stressiä tuli kahdesta kerrasta, jolloin muistikortin kanssa oli vaikeuksia eikä kuvattu video näkynyt oikein. Molemmilla kerroilla oli pakko kuvata nopeasti korvaavaa sisältöä, mikä oli enemmän inhottavaa kiirettä kuin valtavasti ylimääräistä työtä - plus toinen video on äärettömän huono. Varmaan suuritöisin editointi on helmikuussa kuvattu 10. haaste, eli kynttilänpäivä/yhteisvastuustartti, jonka ruuanlaittoon, kuvaamiseen ja editointiin meni heittämällä neljättä tuntia. Klippi on vain +20 sekunttia pitkä, mutta leikkauksia on valtavasti.

Olet kantanut projektista vastuun. Videoilla esiintyy seurakunnan palkkalistoilla olevia ja joitakin muita. Oliko vaikea saada ihmisiä mukaan toteutukseen?

- Projektin suunnittelu aloitettiin pienessä työkokouksessa keväällä 2017, jolloin jokainen sai päättää, haluaako mukaan. Muutama totesi, että jättäytyy kokonaan pois - muutamat taas ottivat enemmän videoita itselleen ja jalostivat haasteita/videoita vielä vuoden aikana.

Yllättikö jokin asia vuoden kuluessa?

- Monikin asia, mutta ehkä eniten, mitkä videot lähtivät leviämään. Muutamat, joihin oli panostettu selvästi enemmän, eivät tahtoneet millään tavoittaa ihmisiä, kun taas muutamat hyvinkin nopeasti ideoidut ja tehdyt pätkät nousivat suosioon. Selvästi huumori oli paras avain haasteisiin, vaikka muutamat vakavat haasteet kiinnostivat myös.

Millaista palautetta #Pyhätyöstä on tullut? Mitä kautta palaute on tullut?

- Palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää. Suullisen palautteen lisäksi olen osana projektia tutkinut paljon julkaisudataa, johon Facebookissa on pääsy. Jokainen haaste on tavoittanut keskimäärin 300-400 ihmistä Facebookissa ja Instagramissa. Videoiden katsontakertoja on hiukan vähemmän, noin 100 hujakoilla. Meidän sivujen mittapuulla ollaan suht kattavalla tasolla, vaikka syksyn lopussa vaalit vetivät selvästi kiinnostusta puoleensa haasteita enemmän. Hiukan yllättäen ollaan olemme saaneet paljon palautetta, jossa haasteita kehutaan ja niitä tehdään, vaikka tätä ei kovaan ääneen netissä kuulutettaisikaan.

Mitä ajattelet projektista nyt?

- Koko projekti muuttui aika paljon ja eli tekijöiden mukana. Kukaan meidän seurakunnassa ei ole tällaisen videotyöskentelyn ammattilainen, mutta harrastelijoiden osaaminen kasvoi kohisten.

- Yksi projektin kantava idea oli aloittaa sillä, mihin pystytään ja katsoa, kuinka pitkälle työ kantaa. Vielä lokakuussa 2017 ei ollut tarkoitus edes tehdä videoita kaikista haasteista, mutta suunnittelussa 52 videota tuntui mahdolliselta.

- Itse videotkin muuttuivat paljon vuoden mittaan sekä teknisesti että tekijöiden puolesta. Ensimmäisissä videoissa ei esimerkiksi ollut ääntä ja jopa visuaalinen asu haki itseään ekan kuukauden aikana. Joulukuun jälkeiset videot on tehty huomattavasti laadukkaammalla editointiohjelmalla ja paremmalla kuvauskalustolla, mikä osaltaan auttoi kehittämään työtä.

- Jos tekisin jotain toisin, niin miettisin vielä enemmän alkuvuoden suunnitelmallisuutta ja sitä, miten oltaisiin päästy tekemään vielä isompaa yhdessä muiden seurakuntien kanssa. Olisi ollut ilo haastaa mukaan esim. ympäröiviä seurakuntia ja viitasaarelaisia yhteisöjä, mutta tämä jäi haaveeksi. Lisäksi videoilla olisi voinut näkyä vielä enemmän erilaisia ihmisiä seurakunnan kaikista ikäryhmistä - vapaaehtoisten saaminen oli paikoillen yllättävän haastavaa.

Seuraako tälle joskus jatkoa?

- Olisi kiva ajatella, että nälkä kasvaa syödessä ja että seurakunnasta löytyisi videokuvauksesta ja editoinnista innostuneita tekijöitä jonkin uuden tempauksen äärelle.