Aula ei ehdolla uudelle kaudelle kirkolliskokoukseen

Maria Kaisa Aula ei ole ehdolla kirkolliskokousedustajien vaalissa, joka käydään helmikuussa. Ehdolla ei ole muitakaan maallikko- tai pappisjäseniä Viitasaarelta.

Maria Kaisa Aula kertoo, että kaksi kautta kirkolliskokouksessa tuntui sopivalta rupeamalta.

- Kirkolliskokoukselle oli omistettava viikko syksyllä ja toinen keväällä. Tämän yhdistäminen nykyisiin työtehtäviin valtiosihteerinä tuntui myös hankalalta, Aula sanoo.

- Oli se ihan opettavaista aikaa, mutta joskus tuntui, että minun juttuni ei ole opillisten asioiden niin sanottu teologinen pilkunviilaus. Asiat etenevät kirkossa aika verkkaisesti.

- Kyllä kirkkoon toisaalta ainakin vielä mahtuu todella hyvin monella tavalla kristillisyyden ymmärtäviä, ja niin pitääkin mahtua.

- Siellä oli loppujen lopuksi aika vähän jäseniä, jotka ovat ihan vain seurakunta-aktiiveja. Melkein kaikki oli taustoiltaan jostain herätysliikkeestä, kirkon järjestöstä, kirkon töissä, pappeja tai pappissuvusta yms. Mukavia ihmisiä kyllä. Varmaan olisi avartavaa, että siellä olisi enemmän muitakin. Toivotaan, että valitaan monenlaisista taustoista ihmisiä. 

Maria Kaisa Aula kokee pystyneensä vaikuttamaan lasten ja nuorten äänen kuulumiseen kirkossa. Hän arvioi, että eduskuntakokemuksesta oli kirkolliskokoustyöskentelyssä paljon hyötyä.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka päättä kirkon oppia ja työtä koskevista keskeisistä linjauksista sekä kirkon hallinnosta ja taloudesta. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. Kirkolliskauden pituus on neljä vuotta.

Maria Kaisa Aula on ollut kaksi kautta kirkolliskokousedustajana eli kahdeksan vuotta.

TS