Kiinteistöstrategia puhutti kirkkovaltuustoa

Missä tiloissa jatkossa toimitaan ja mistä voidaan luopua, siinä olivat keskeisimmät keskustelun aiheet Viitasaaren kirkkovaltuuston kokouksessa keskiviikkona 5. kesäkuuta Lummeniemessä. Kokouslistalla oli kiinteistöstrategian hyväksyminen.

Strategia on Viitasaarella ensimmäinen Kirkkohallituksen ohjeiden ja mallin mukaan laadittu. Strategiaa esitteli kiinteistöpäällikkö Tommi Raatikainen.  Strategiassa tilat on jaoteltu säilytettäviin, kehitettäviin, vuokrattaviin ja luovutettiin kiinteistöihin, rakennuksiin ja tiloihin. Taustalla on talouden ja jäsen määrän kehitys.

Voit lukea aiemman jutun asiasta tästäLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

­- Kirkkohallituksen suositus on, että toiminnallisia tiloja on 0,15 neliötä jäsentä kohden. Meillä luku on 1,4.  Toisaalta meillä on tiloissa suhteellisen hyvät käyttöasteet, Raatikainen alusti.

Hänen mukaansa tarvetta vähentämiseen on joskus, mutta ei välttämättä heti tai lähivuosinakaan. Lapsivaikutusten arvioinnissa oli kiinnitetty huomiota Isoahon Miekkarinteellä kerhokäytössä olevan osakkeen kohtaloon. Siitä luopuminen olisi heikennys lasten kannalta, mutta luopumista puoltaa tilan hyvin vähäinen käyttö.

Muun muassa Teuvo Ruuhi ja Hannu Glad totesivat, että tilojen omistamista ja käyttöä on pitkällä aikavälillä järkiperäistettävä. Miekkarinteelle korvaavat tilat olisi löydyttävä seurakuntatalosta. Kuitenkin seurakuntatalon sisäilma on etenkin alakerran kerhotilojen osalta aiheuttanut jo huolta. Marjaana Kotilainen ja Maria Kaisa Aula kiinnittivät tähän huomiota. Ennen toimintojen siirtämistä pitää olla sopivat tilat olemassa. Ruuhi mainitsi myös, että lähivuodet voivat tuoda muutosta seurakuntatalon siivessä nyt toimivaan kaupungin päiväkotiin.

Kotilainen kyseli, onko seurakunnan kerhotiloille nyt kuten ennen merkitystä sillä, että Isoaholta tulee pidempi matka seurakuntatalolle. Vastauksena oli, että myös Kurkelassa on aiemmin pidetty kerhoja, mutta enää siellä ei ole. Oletettavasti Isoaholtakin voi tulla kerhoihin seurakuntatalolle.

Seurakuntatalonkin säilyttämisestä valtuusto kävi keskustelua. Puheenjohtaja Aula sanoi, että rakennuksen arvokkain osa on Iso sali, muuten virasto-osuus on lähinnä toimistoja. Hän huomautti, että myös tien toisella puolella kaupungintalonkin tilat ovat vajaakäytöllä. Keskustelussa nousi esiin, että kaikkia tiloja ei ole pakko omistaa, vaan seurakuntakin voi toimia vuokratiloissa.

Talouspäällikkö Kirsi Salojärvi kuvasi lapsimäärän muutosta liittyen Miekkarinteen tilanteeseen:

- Kun 1990-luvulla Isoaholla oli kymmenen perhepäivähoitajaa, on nyt enää yksi. Miekkarinteellä on enää kolme lasten kerhoa.­

Mauno Niskanen sanoi, että Miekkarinteen voisi laittaa asuntona vuokralle. Hän kommentoi muistakin seurakunnan tiloista, että kaikki eivät mene välttämättä kaupaksi, jolloin olisi tärkeää saada niitä vuokralle. Erilaisiksi liiketiloiksi soveltuvat seurakunnan omistamat tilat ovat tällä hetkellä melko hyvin vuokrattuina.

Keskustelijat totesivat, että Viitasaarella on hyvin liiketiloja, mutta pientä pulaa on asunnoista. Asuntoina tilojen vuokraamista pohtivat myös Kotilainen ja Aula sekä Outi Vornanen.

Lummeniemi kestää vertailun taloudellisesti

Vornanen tiedusteli myös Lummeniemen leirikeskuksen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuutta. Kiinteistöpäällikkö vastasi, että Lummeniemi on kehitettävien joukossa ja energiatehokkuutta on jo pyritty parantamaan ja siihen satsataan jatkossakin kantokyvyn rajoissa.

- Energiatehokkuuden ja viihtyvyyden lisääminen tuo sen, että sitä on parempi myydä.  Lummeniemestä on meille tuloa ja se alkaa jo maksaa itse itsensä. Meillä on huomattavasti parempi tilanne kuin 95 prosentilla Suomen leirikeskuksista, Raatikainen sanoi.

- Entä mikä on siunauskappelin tilanne, Tuija Siltanen kysyi.

Kappeli on sisäilmaongelmien takia ollut talvikauden poissa käytössä. Käyttökatko jatkuu edelleen. Raatikainen kertoi tutkijoiden olevan tulossa tekemään mittauksia kappelissa seuraavana päivänä. Tuloksia odotetaan lähiviikkoina, minkä jälkeen voi vaihtoehtoja arvioida paremmin.

Kiinteistöpäällikkö Raatikainen kertoi, että seurakunnalla on oltava omassa omistuksessa kirkko ja ruumishuone. Muut tilat voivat olla vuokratiloja. Hän arvioi kirkon tilannetta muutenkin:

- Kirkon remontin toinen vaihe on tulossa, ulkomaalauksen ynnä muun vastaavan osalta yllättävän nopeastikin.

Vilkkaan keskustelun jälkeen kirkkovaltuusto hyväksyi kiinteistöstrategian esityksen mukaisesti ilman muutosehdotuksia.

Seurakunnan omistuksessa on oltava kirkko ja ruumishuone.

Hyvästä tilinpäätöksestä tulevaisuuskeskustelu

Kirkkovaltuusto hyväksyi myös viime vuoden tilinpäätöksen, jossa on ylijäämää lähes 158 600 euroa. Kirkollisverojen tuotto oli runsaat 1,2 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuodesta yli 59 000 euroa. Valtion rahoitus oli edellisvuoden tasolla, noin 123 000 euroa. Vuosikate oli 367 000 euroa ja poistot 208 400 euroa.

Ulkoiset toimintatuotot olivat 799 600 euroa, jossa suurimpina puunmyyntitulot noin 315 500 euroa ja vuokratulot 166 100 euroa. Ulkoiset toimintakulut olivat runsaat 1,6 miljoonaa euroa, joista suurin erä on henkilöstökulut noin 846 000 euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista on 51,46 prosenttia. Investointeihin seurakunta käytti vajaat 148 600 euroa. Siitä vanhan urkujen korjaukseen meni 96 750 euroa ja kirkon striimauskaluston hankintaan runsaat 48 000 euroa.

Seurakunta teki lisätalousarvion, jolla oli runsaan 63 000 euron positiivinen kokonaisvaikutus. Muuten hyvästä tilanteesta poiketen seurakunnan rahavarojen riittävyys oli tilinpäätöshetkellä päivinä mitattuna kolme päivää, kun kirkon ohjeen mukaan sen pitäisi olla vähintään 90 päivää. Kassatilanteen taustalla oli päätös lyhentää ennenaikaisesti 150 000 euroa kirkon peruskorjauslainaa korkojen ollessa korkealla. Seurakunta lyhensi lainaa kaikkiaan 225 000 euroa. Seurakunnan omavaraisuusaste oli 85,22 prosenttia. Jos se olisi alle 50 prosenttia, vieraan pääoman osuus olisi hälyttävän suuri.

Kirkkovaltuusto keskusteli jatkoa varten kassatilanteesta. Teuvo Ruuhi kommentoi, että ainoa riski on se, ettei ole puskuria. Hän totesi, että valtuusto voi ottaa kantaa asiaan. Hän mainitsi myös, että kassakriisiä ei ole ollut missään vaiheessa. Talouspäällikkö Kirsi Salojärvi kertoi, että puukauppatuloja on tulossa tänä vuonnakin yli 300 000 euroa, josta voi päättää, jätetäänkö ne tilille vai lyhennetäänkö lainaa ylimääräisesti. Hänen mukaansa 90 päivän maksuvalmius tarkoittaa muutamaa sataa tuhatta euroa.

- Velan määrä ei kuitenkaan ole sen isompi kuin mitä kahden vuoden puunmyyntituloilla saataisiin maksettua, Salojärvi kuvasi.

Valtuustossa useampi oli myötämielinen sille, että maksuvalmiutta asemoidaan jatkossa kolmesta päivästä 90 päivän suuntaan.

- Tilillekään ei saa korkoa. Pääasia, että laskut tulevat ajoissa maksettua ja lainat lyhenevät, Tuomo Toikkanen kommentoi.

Tilinpäätöspykälässä vt. kirkkoherra Hannu Huttunen totesi toiminnan menneen suunnitellusti.

- Ainoa henkilökohtainen huomio on, että onpa täällä paljon toimintaa ja eri toimijoiden kesken verkostoitumista, Huttunen sanoi ilahtuneena.

Pihkurin tontista periaatepäätös

Valtuusto teki periaatepäätöksen hotelli-ravintola Pihkurille vuokratusta tontista. Taustalla oli se, että toimintaa aiemmin pyörittänyt yritys meni konkurssiin huhtikuussa ja mahdollinen uusi yrittäjä tiedusteli mahdollisuutta tontin ostoon. Juuri hetki ennen kokouksen alkua seurakunta sai kuitenkin tiedon, että Pihkuriin on löytynyt jatkajaksi Nini Ravintolat Oy ja vuokrasopimus tontista siirtyy uudelle yritykselle. Jatkaja on eri kuin aiempi tiedustelija. Konkurssin jälkeen toimintaa on pyörittänyt keskeytyksettä konkurssipesä.

Vaikka ostoasia ei ollut akuutti, valtuusto teki kuitenkin kirkkoneuvoston esityksen mukaisen päätöksen. Seurakunta voi tarvittaessa myydä kyseisen maa-alueen, noin 8900 neliömetriä. Kokouksessa korostettiin sitä, että toimivan yrityksen alta sitä ei myydä jollekin toiselle taholle.

TS

Kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjatLinkki avautuu uudessa välilehdessä