Kirkkoherra Antti Hiltunen kuvattuna seurakuntatalon edustalla hetki ennen kesää.

 

Asetu ehdolle, perusta vaikka oma lista,
kannustaa kirkkoherra

Seurakuntavaalit: Nähdäänkö Viitasaarella totuttua useampi lista?

Nykyinen kirkkovaltuusto on pian hoitanut seurakunnan ylintä päätöksentekoa neljän vuoden ajan. Marraskuun seurakuntavaaleissa on aika valita uusi valtuusto. Ehdokaslistoja voi jättää jo nyt. Kirkkoherra Antti Hiltunen rohkaisee miettimään vaaleja totutusta poikkeavalla tavalla.

- Kirkkovaltuustossa Viitasaarella on ollut perinteisesti kaksi ryhmää, toinen taustaltaan keskusta-kokoomuslainen ja toinen demaritaustainen, vaikka puoluepolitiikka ei ole juuri näkynyt päätöksenteossa. Päätöksenteko on sujunut hyvässä yhteishengessä ja sopuisasti, Hiltunen luonnehtii.

Vaikka nykyinen systeemi on toiminut hyvin, voisi kirkkoherran mukaan olla virkistävää, jos syksyn vaaleissa olisi myös uudenlaisia ehdokaslistoja. Se voisi ylipäätään lisätä kiinnostusta vaaleja kohtaan, mikä vahvistaisi demokratian toteutumista. Viime vaaleissa valtuustoon pääsi jo alle 30 äänellä.

- Pieneltä listalta läpimeno voi toki olla vaikeampaa kuin suurelta vaalimatematiikan vuoksi. Kuitenkin eri ihmisillä on erilaisia tarttumapintoja seurakuntaan. Seurakunta merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille. Nämä erilaiset asiat tulisivat valtuustossa ehkä parhaiten esille, jos niiden asioiden takana olevilla ihmisillä olisi listansa ja ehdokkaita pääsisi läpi.

Tällaisia isompien ryhmien taustoja voisi olla Hiltusen mukaan esimerkiksi päiväkerholaisten vanhemmat tai perjantaiaamujen leipäjakeluun osallistujat.

 

Nuorten lista voisi olla menestys

- Vaaleissa saavat äänestää jo 16 vuotta täyttäneet. Ehdokkaiden pitää olla 18-vuotiaita. Jos olisi nuorten lista, povaan aika hyvää läpimenomahdollisuutta ainakin jollekin listalla olevalle, jos nuoret lähtevät äänestämään, kirkkoherra sanoo.

Nuorista koostuva lista luultavasti lisäisi nuorten äänestyshaluja.

Kirkkoherra toivoo, että kirkkovaltuuston koostumus heijastelisi jäsenkunnan koostumusta esimerkiksi ikäjakauman osalta. Nyt valtuuston keski-ikä on melko korkea.

- En sano, että vanha valtuutettu olisi huono ja nuori olisi hyvä. Kuitenkin, kun lapsia tai nuoria koskevia päätöksiä tehdään, on nuorilla itsellään tai vanhemmilla, joilla on vielä lapsia kotona, ihan varmasti hyvä ote ja näkemys näihin asioihin. Muillakin voi olla, mutta ei välttämättä.

Antti Hiltunen sanoo ymmärtävänsä, että kiireisessä elämänvaiheessa tuntuu, ettei aika riitä luottamustoimiin. Kuitenkin valtuuston kokouksia on vuodessa vain noin neljä.

- Valtuutetuilla on mahdollisuus olla suoraan vaikuttamassa isoihin päätöksiin kuten siihen, mikä oman seurakunnan toiminnassa on ainakin luovuttamatonta, mistä ei tingitä. Kirkkovaltuutetulla on myös oikeus tehdä valtuustoaloitteita. Kirkkovaltuutetut myös äänestävät jäsenet kirkolliskokoukseen, jossa tehdään koko kirkkoa koskevat päätökset.

- Kirkkovaltuutetun ei tarvitse olla kokousammattilainen. Koulutusta tulee, että osaa toimia.

Sopuvaalit tuskin on Viitasaaren tie

Joissakin seurakunnissa on päädytty pitämään myös ns. sopuvaalit, jolloin ehdokkaana on juuri sen verran henkilöitä kuin valtuustoon tarvitaan. Viime kirkkovaltuuston kokouksessa tätäkin ajatusta hieman väläytettiin.

Kirkkoherra Antti Hiltunen ei sopuvaaleja toivo eikä usko, että niitä Viitasaarelle tulee. Jo pelkästään vaalilistojen olemassa olo nostaa seurakunnan tärkeitä asioita keskusteluun.

Kirkkoherra myös muistuttaa, että jos seurakunnan asiat kiinnostavat, mutta kiinnostunut ei ole tällä hetkellä kirkon jäsen, vielä ehtii liittyä voidakseen olla mukana vaaleissa.

Apua listojen perustamiseen löytyy seurakuntavaalit.fi-sivustolta (klikkaamalla linkki aukeaa). Paikallisesti kirkkoherranvirastossa autetaan mielihyvin, myös valottaen viime vaalien lista-asioita.

 

TS